Yrittäjävähennys ei ollut apteekkarivähennys
Verotus 12.11.2018 15:50 OLLI-PEKKA TIAINEN INGIMAGE
Yrittäjävähennys tasoitti yrittäjien keskinäistä kohtelua ja leikkasi enimmäkseen pieni- ja keskituloisten elinkeinonharjoittajien verotaakkaa.
Toiminimille, avoimille yhtiöille ja kommandiittiyhtiöille suunnattu yrittäjävähennys jakautui viime vuonna hyvin tasaisesti, ilmenee vuoden 2017 verotiedoista.
Yrittäjävähennyksen saajia oli kaikkiaan 344 000, kertoo Suomen Yrittäjien selvitys. Elinkeinonharjoittajia oli 70 000, ja heistä valtaosa ansaitsi alle 55 000 euroa.
Oppositiopuolueista SDP on leimannut vähennyksen apteekkarivähennykseksi ja väittänyt, että se hyödyttää lähinnä apteekkareita, juristeja ja lääkäreitä, mutta ei kampaajia tai muita pienituloisia yrittäjiä.
– Tämä oli puhdasta propagandaa. Tilastoista nähdään, että yrittäjävähennystä saivat hyvin monenlaiset yksilöt hyvin monella tulotasolla, sanoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.
Yrittäjävähennys tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Vähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta.
Pieni vähemmistö suurituloisia
Kuismasen mukaan vain 275 vähennyksen saanutta yrittäjää ansaitsi yli 300 000 euroa. Heidän vähennystensä osuus oli vain 2,2 prosenttia eli noin 6,4 miljoonaa euroa.
Suurin yrittäjävähennystä saanut ryhmä olivat päätoimiset palkansaajat ja eläkeläiset, joilla oli lisäksi oma yritys. Heitä oli vajaat 200 000, mutta vähennyksen yhteismäärä jäi 20 miljoonaan. Lisäksi noin 30 000 maatalousyrittäjää sai yhteensä yli 50 miljoonaa euroa.
Suomen Yrittäjät pitää vähennystä varsin toimivana ja haluaa, että sitä jatkettaisiin lähivuodet.
– Poukkoileva veropolitiikka on kaikkien, sekä hallinnon että yrittäjien kannalta epätoivottavaa, Kuismanen toteaa Yrittäjien verkkosivuilla.
Yrittäjävähennys luotiin elinkeinoharjoittajille ja henkilöyhtiöille kompensoimaan osakeyhtiöiden saamaa yhteisöveron alennusta. Vuonna 2014 yhteisöveroa laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin ja osinkoveroa kiristetiin.
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|