Vuosikymmen viitehintaa
Omat blogit 01.04.2019 09:59 ERKKI KOSTIAINEN
TÄNÄÄN TULEE kuluneeksi tasan kymmenen vuotta siitä, kun lääkkeiden viitehintajärjestelmä otettiin käyttöön. Tavoitteena oli hyödyntää rinnakkaislääkkeiden merkittävä säästöpotentiaali lääkekorvausten rahoituksessa.
Viitehintajärjestelmän käyttöönotto perustui hallitusohjelmaan, jossa pääministeri Matti Vanhasen II hallitus oli sitoutunut hillitsemään lääkekorvauskustannusten kasvua. Lääkekorvausmenot olivat edellisvuonna 1,2 miljardia euroa, ja korvausmenot olivat kasvaneet vuodesta 2007 peräti 8,8 prosenttia huolimatta jo käytössä olleesta lääkevaihtojärjestelmästä.
VIITEHINTAJÄRJESTELMÄN ARVIOITIIN tuovan lääkekorvauksiin 52 miljoonan euron säästöt ja hinnaltaan edullisemmilla lääkevalinnoilla asiakkaiden arvioitiin säästävän lisäksi 33 miljoonaa euroa. Arviot olivat reilusti alakanttiin.
Pelkästään apteekkien tekemät lääkevaihdot ovat säästäneet Kelan tilastojen mukaan jo reilusti yli miljardi euroa, viitehintajärjestelmän aikaansaamia säästöjä on mahdotonta arvioida. Se tiedetään, että lääkevaihdon ja viitehinnan aikaansaamat säästöt ovat tuntuvasti suuremmat kuin kukaan osasi odottaa.
SÄÄSTÖT OVAT TUNTUNEET myös apteekkien taloudessa. Apteekkien lääkemyynnin myyntikate on viitehinnan aikana pudonnut pari prosenttiyksikköä ja apteekin osuus lääke-eurosta laskenut 24 prosentista alle 21 prosenttiin.
Tästä huolimatta apteekkien farmaseuttisen henkilökunnan määrä on Suomen apteekeissa kyetty pitämään selvästi korkeampana kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomen apteekeissa työskentelee keskimäärin 6,4 farmasian ammattilaista, Norjassa 3,2 eli puolet vähemmän. Ruotsissa vastaava luku on 4.
Itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen päivittäistavarakauppaan vaikeuttaisi apteekkien mahdollisuuksia toteuttaa kymmenien miljoonien vuosisäästöjä tuovia tehtäviään.
LÄÄKEVAIHTO JA VIITEHINTAJÄRJESTELMÄ ovat olleet lääkepoliittisesti erittäin perusteltuja ja tehokkaita keinoja lääkekustannusten kasvun hillinnässä. Apteekeilla on ollut niiden toteuttamisessa keskeinen rooli. Se on ollut mahdollista vain siksi, että päättäjät ovat pitäneet itsehoitolääkkeiden myynnin apteekeissa. Itsehoitolääkkeiden osuus lääkemyynnistä on noin 14 prosenttia, mutta niiden osuus lääkemyynnin myyntikatteesta on liki viidenneksen.
Itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen päivittäistavarakauppaan paitsi heikentäisi lääkitysturvallisuutta, vähentäisi tuntuvasti farmaseuttisen henkilökunnan määrää apteekeissa. Tämä vaikeuttaisi ratkaisevasti apteekkien mahdollisuuksia toteuttaa lääkevaihtoa ja viitehintajärjestelmää, jotka tuovat vuosittain kymmenien miljoonien säästöt lääkkeiden käyttäjille ja yhteiskunnalle.
NYT ON KUITENKIN tultu tilanteeseen, jossa apteekin palkkion reseptilääkkeen toimittamisesta ja neuvonnasta määrittelevän lääketaksan rakennetta on muutettava kohti ammatillisen palvelun ja asiantuntijatyön kompensaatiota. Käytännössä kysymys on siitä, että apteekin palkkion tukkuhintariippuvuutta vähennetään ja reseptin toimitusmaksun osuutta vastaavasti lisätään, kuten on tehty monissa muissakin Euroopan maissa. Tähän suuntaan otettiin ensiaskeleet jo Suomessakin, kun lääketaksaa uudistettiin vuoden 2014 alussa.
Kirjoittaja on Apteekkariliiton viestintäjohtaja ja Apteekkarilehden päätoimittaja.
Osallistu keskusteluun
Mediuutiset haastaa apteekit mukaan Kiitä kollegaa -kampanjaan
|
Apteekkien kannattavuuserot ovat kasvaneet
|
Antibioottialtistus raskauden aikana yhteydessä varhain alkavaan Crohnin tautiin
|
Liikakilot yhteydessä munuaisten toiminnan heikentymiseen
|
Hila: Migreenilääke Aimovig saa korvattavuuden
|
Siun sote palkittiin – otti palvelusetelin ensimmäisenä käyttöön lääkkeiden annosjakelussa
|
Aamiainen ei auta laihduttamaan – saattaa jopa lihottaa
|
Muutoksia lääkelakiin – päihdepotilaiden apteekkisopimukset jatkuvat kuten ennenkin
|
Lääkevarmennusjärjestelmä otetaan käyttöön lauantaina
|
STM teki tiekartan lääkehoidon kehittämiseen
|
Orionin verenpainelääkkeitä vedetään pois apteekeista
|
Espoo harkitsee koneellista annosjakelua pakolliseksi hoivapalveluihin
|
Tuhlatut lääkkeet
|
Intensiivinen verenpainehoito saattaa ehkäistä muistin heikkenemistä
|
Koulun liikuntatyö vuoden terveysteko
|
Suomalainen resepti kelpaa Viron apteekeissa
|
Terveystalo avasi Pandoran lippaan
|
Influenssaepidemia käynnistyi – Rokotteen ehtii vielä ottaa
|
Melkein joka kymmenes syöpä johtuu lihavuudesta
|
Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta
|
Suomessa on jo 200 Liikkujan Apteekkia!
|
Brexitiin on varauduttu sosiaaliturvassa ja lääkehuollossa
|
Norjan lääkepula pahenee
|
Lääke-euron uusjako
|
Murskaus loppui, vointi parani
|
Venäläiset tulevat
|
Lennokas tarina apteekkiketjusta
|
Lääkemyynti kääntyi kasvuun
|
Brexit uhkaa lääkkeiden saatavuutta
|
Uusia lääkkeitä lihavuuden hoitoon
|
Ylpeä, muttei ylpistynyt farmasisti :) 01.04.2019 14:47
Olisi hieno juttu, kun päättäjätkin näkisivät työmme kokonaisarvon. Tuotamme suoria säästöjä (yllä kuvatut) sekä epäsuoria säästöjä (itsehoitopuolen neuvonta, mikä säästää merkittävästi terv. huollon kustannuksia + toki myös muu neuvonta, mikä edistää terveyttä ja sitouttaa potilaita hoitoihinsa, mikä pitkässä juoksussa vähentää todella paljon terv. huollon kustannuksia).