Vuodeosastolta pyörän selkään

LHKA-arviointi tehtiin 79-vuotiaalle monisairaalle miehelle, jonka liikkuminen oli hankalaa.

Mies kärsi kihdistä, hypotyreoosista, keuhkoahtaumataudista ja nivelrikosta. Lisäksi hänellä oli vaikeita neuropaattisia kipuja, tajuttomuuskohtauksia ja vapinaa. Hän oli käyttänyt alkoholia ajoittain runsaasti. Marevan-hoito ei ollut onnistunut INR-arvojen vaihtelun vuoksi.

Tapasin miehen terveyskeskuksen kuntouttavalla vuodeosastolla. Hän katseli sängyssä televisiota ja rupatteli naapurivuoteen potilaan kanssa. Mies oli läsnäoleva ja vastaili monipuolisesti lääkärin kysymyksiin.

Hoitava geriatri oli muutaman vuodeosastopäivän aikana keventänyt lääkeannoksia ja lopettanut lääkkeitä. Mies tunsi kuitenkin edelleen pyörtyvänsä sängyn päätyä kohotettaessa. Samanlainen oire oli ilmennyt ennen tuoreimpia kotona tulleita tajuttomuuskohtauksia. Koska kohtauksia oli toistuvasti ja poissaoloaika piteni, päätettiin tehdä aivosähkökäyräseuranta.

Ratkaisu

Osastolla tehdyn EEG-mittauksen perusteella aivosähkötoiminta oli alentunut, mutta ei viitannut epilepsiaan. Lääkäri totesi myös muistitestin pisteiden laskeneen puolen vuoden aikana 4 pisteellä. Aloimme moniammatillisessa tiimissä etsiä tähän syytä.

Kokeissa havaittiin, että miehellä oli kohonnut verenvuotoriski ja vakava munuaisten vajaatoiminta. Totesin, että neuropaattisiin kipuihin käytössä ollut pregabaliini poistuu elimistöstä muuttumattomana munuaisten kautta yli 90 prosenttisesti. Munuaisten heikon toiminnan takia lääkettä oli mahdollisesti kertynyt elimistöön kahden käyttövuoden ajan. Siten sen haitat, esimerkiksi huimaus, korostuivat. Annosta laskettiin munuaisten vaajatoiminnan kannalta sopivammaksi.

Miehen vapinaa oli aiemmin epäilty Parkinson-taustaiseksi, ja siihen oli tuolloin aloitettu lääkitys. Hoitava geriatri kuitenkin epäili, ettei syy ollut Parkinsonin taudissa. Lääkärin määräämissä kokeissa selvisi, että mies kärsi ortostaattisesta hypotensiosta eli asentoon liittyvästä verenpaineen alhaisuudesta (58/43), johon lääkäri määräsi hoidoksi tukisukat ja lääkityksen. Samalla haittoja aiheuttanut Parkinson-lääkitys lopetettiin turhana.

Geriatrin jo tekemien lääkitysmuutosten lisäksi muutakin lääkitystä kevennettiin edelleen. Annoksia laskettiin ja turhia lääkkeitä lopetettiin.

Seuranta

Annosten sovittaminen munuaisten toiminnalle sopivaksi ja oireiden perusteella aloitettujen lääkkeiden lopettaminen kohensivat miehen vointia. Verenpaine nousi arvoon 162/92.

Tajuttomuuskohtaukset loppuivat eikä mies kaatuillut. Hän kotiutui ja jäi kotipaikkakunnan kotisairaanhoidon seurantaan. Hän liikkui jo ilman apuvälineitä.

Kolmen kuukauden kuluttua hemoglobiiniarvo oli noussut lähes normaalitasolle ilmeisesti vuotoriskiä lisäävien lääkkeiden lopettamisen ja tauottamisen vuoksi. Mies kärsi edelleen vaikeasta neuropaattisesta kivusta, ja siksi pregabaliinilääkitystä oli lisätty hieman. Eteisvärinän takia matala-annoksinen ASA lisättiin uudelleen lääkitykseen. Viiden kuukauden kuluttua kotihoitaja kirjoitti tavanneensa herran pyöräilemästä reippaana.

**

LÄÄKITYSKORTTI

	ENNEN ARVIOTA	MUUTOS
SÄÄNNÖLLISESTI	ANNOS	ANNOS
Arthyl 1, 5 g	1 x 1	Lopetettiin
Sinemet 100/25	1 x 3	"
Madopar Quick 100/25	1 x 0,5	"
Tamsulosiini 0,4 mg	1 x 1	"
Retafyllin 300 mg	1 x 1	"
Bisoprololi 5 mg	1 x 1	Annos laskettiin puoleen
Digoxin semi 0,125 mg	1 x 1	"
Furesis 40 mg	1 x 1	"
Omeprazol 40 mg	1 x 1	"
Kaleorid 1 g	1 x 3	Annosta laskettiin > 1 x 1
Lyrica 75 mg	1 x 4	Annosta laskettiin > 25 mg x 3
Thyroxin 0,15 mg	0,15 mg 4 pv, 0,1 mg 3 pv	0, 15 mg joka päivä
Florinef 0,1 mg		Uusi lääke, 1 x 1
Obsidan 100 mg		"
Pegorion 12 g		"
Primaspan 100 mg	Tauolla	Aloitettiin uudelleen
Spiriva 10 mikrog		Ei muutosta
TARVITTAESSA
Allonol 300 mg	0,5 + 0,5	Lopetettiin tarpeettomana
Stesolid 5 mg klysma		"
Para-Tabs 1 g		Ei muutosta

Arvion teki proviisori Johanna Räisänen moniammatillisessä tiimissä Savonlinnan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kuvan henkilö ei liity tapaukseen.