Voisiko välttäminen joskus loppua? Keliakiaan kehitetään useita uusia lääkeitä, tutkimusta myös Suomessa
Lääkekehitys 25.06.2018 10:00 VIRPI EKHOLM INGIMAGE
Piilogluteeniin testattava lääke tukisi gluteenitonta ruokavaliota. Tavoitteena on myös lääke, joka korvaa tiukan dieetin.
Keliakian hoitoon on kehitteillä useita erilaisia lääkkeitä, joiden toivotaan ehkäisevän suoliston limakalvon vaurioitumista ravinnon sisältämän gluteenin vuoksi.
Samalla ehkäistäisiin oireiden ja lisäsairauksien kehittyminen.
Suomessa on juuri käynnistymässä tutkimus, jossa testataan ZED1227-nimistä lääkeainetta keliakiaa sairastavilla potilailla.
Kyseessä on kudostransglutaminaasi-entsyymin estäjä, jonka on tarkoitus hillitä gluteenin käynnistämää tulehdusta suolessa.
Vuosien työ, ennen kuin lääke voisi olla käytössä
Tampereen yliopiston emeritusprofessori Markku Mäki toimii tutkimushankkeen Suomen osuuden vastaavana tutkijana.
Hän korostaa, että kyseessä on alkuvaiheen tutkimus, jossa testataan, toimiiko lääke ylipäänsä ja kannattaako sen kehitystyötä jatkaa.
– Jos tulokset ovat positiivisia, on vielä vuosien työ, ennen kuin lääke voi olla käytössä potilailla, hän painottaa.
Keliakia on elinikäinen, tulehduksellinen autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine gluteeni vaurioittaa suolen limakalvoa.
Sairaus aiheuttaa paitsi vatsaoireita, myös esimerkiksi ravintoaineiden puutosta, luukatoa, maksan sairauksia ja hermostollisia ongelmia. Tällä hetkellä ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio.
Tiukasta dieetistä huolimatta potilaat altistuvat pienille määrille gluteenia, jolloin heillä esiintyy oireita eikä suolen limakalvo parane täysin.
– Nyt kehitteillä olevat lääkkeet kohdistuvat ravinnon ”piilogluteeniin”, jota on lähes mahdoton välttää. Ehkä tulevaisuudessa keksitään myös lääke, joka on niin tehokas, että gluteenia ei tarvitse välttää ollenkaan, Mäki pohtii.
Useita eri lääkeaihioita on jo tutkittu, osa etenemässä jatkotutkimuksiin
Maailmalla kehitetty jo yli 20 lääkeaihiota, jotka vaikuttavat hieman eri kohtiin gluteenin aiheuttamassa sairausprosessissa. Osaa niistä on testattu Suomessakin.
Tutkijat ovat kehittäneet entsyymivalmisteita, joiden on tarkoitus pilkkoa gluteeni jo vatsalaukussa, ennen kuin se kulkeutuu ohutsuoleen.
Toinen vaihtoehto olisi ”gluteenisieppari” eli polymeeri, joka tarttuu gluteeniin ja vie sen mukanaan ulosteeseen. Näitä tutkimuksia ei kuitenkaan ole toistaiseksi jatkettu.
Kolmas mahdollisuus olisi estää suolen limakalvoa läpäisemästä ruoansulatuksen käsittelemää gluteenia. Yksi näin vaikuttava lääkekandidaatti on jo etenemässä laajempiin kliinisiin tutkimuksiin.
– Kun mennään vielä syvemmälle limakalvolla, vastaan tulee koko immunologinen systeemi, joka aiheuttaa tulehdusta ja vaurioita suolessa. Siihen mekanismiin yritetään puuttua erilaisilla lääkkeillä, kuten juuri tällä kudostransglutaminaasi-entsyymin estäjällä, Mäki kuvailee.
Mäki ei uskalla arvioida, milloin ensimmäinen toimiva keliakialääke on potilaiden ulottuvilla. Toiveikkuutta on kuitenkin ilmassa.
– Kun on niin monta tutkimuslinjaa, jokin niistä todennäköisesti onnistuu. Tai sitten joku keksii aivan uuden lääkkeen, josta emme tiedä vielä mitään, hän kiteyttää.
Kahdeksan maata, 160 potilasta
Suomessa nyt alkava lääketutkimus on osa kansainvälistä tutkimushanketta, johon osallistuu yhteensä 160 potilasta kahdeksassa Euroopan maassa. Tutkimuksen rahoittavat saksalaiset lääkeyhtiöt Dr. Falk Pharma ja Zedira.
Tutkittavat jaetaan neljään ryhmään, joista yksi saa lumetta ja muut kolme ryhmää aktiivista lääkeainetta erilaisilla annoksilla.
Sen jälkeen potilaat altistetaan lyhytaikaisesti pienelle määrälle gluteenia, jotta voidaan tutkia, estääkö lääke gluteenin aiheuttaman vähäisen limakalvovaurion ja tulehdusreaktion.
Kahdeksassa tutkimusmaassa kerätyt ohutsuolen limakalvon näytepalat tutkitaan keskistetysti tamperelaisessa laboratoriossa, jossa käytetään uusinta digitaalista tekniikkaa.
– Kun näytteet tutkitaan ja tallennetaan digitaalisesti, tulokset ovat aiempaa tarkempia ja mittaukset voidaan tarvittaessa toistaa, Mäki kertoo.
Mäki kiittelee, että Suomessa potilaita on saatu varsin hyvin mukaan tutkimuksiin.
– Me tutkijat emme voi tehdä mitään yksin, vaan tarvitsemme tutkimuksiin osallistuvia potilaita. Jokainen tutkimus vie keliakialääkkeen kehittämistä askeleen eteenpäin, hän muistuttaa.
Banaanikärpänen ratkoo lihavuuden syitä
|
Lääkevarmennus voi johtaa lääkepulaan
|
Suuret lääkekulut laskevat hieman
|
Apteekki on auki entistä pidempään
|
Apteekitkin rokottavat riskiryhmiä
|
Samuli Saarni Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtajaksi
|
Verkkoapteekkien määrä kaksinkertaistuu
|
Lääkkeet kotiin asti
|
Lisää lukemista - apteekkialasta taas uusi selvitys
|
Health Awards 2019 -finalistit valittu
|
Valeapteekki soittelee jälleen
|
Kunniamerkit Merja Kahelalle ja Olli Sillantakalle
|
Fimea: Apteekit neuvovat itsehoitolääkkeiden käytössä varsin hyvin
|
Apteekkari Risto Kanerva Apteekkariliiton puheenjohtajaksi
|
Apteekkariliitto jakoi ansiomerkkejä
|
Kuolemantuomiosta krooniseksi sairaudeksi – testaa tietosi HIV:stä!
|
Yksinkertaista ja toimivaa - Seinäjoki pani kontrollit kuntoon
|
Lääketeollisuus Brexit-käänteistä: ”Varaudumme yhä sopimuksettomaan eroon”
|
Terveydeksi! on viikon aikakauslehti
|
Apteekin ja kotihoidon yhteistyö vähentää lääkeriskejä
|
Apteekkari uskoo yhä Rediin
|
Alzheimer-potilailla päälleikäistä uni- ja kipulääkitystä
|
Antibioottikampanja jälleen vuoden lääkekampanja
|
Helsingin Herttoniemen apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Farmasian Päivät alkoivat – nyt opitaan pelaamalla
|
Farmasian järjestöt kaipaavat yli vaalien ulottuvia visioita
|
D-vitamiinipillereiden ja omega-3-rasvahappolisien teho kyseenalainen
|
Renkomäen entinen apteekkari tuomittiin törkeästä petoksesta
|
Yrittäjävähennys ei ollut apteekkarivähennys
|
Liedon apteekki avasi terveyspisteen
|