Verosatyyrin ensimmäinen näytös

Kriittinen tarkkailija 07.11.2012 14:17

Suomessa on apteekkareita, joilla on huomattavan pienet ansiotulot ja samaan aikaan huomattavan suuret pääomatulot.

Kannattaisi olla aika varovainen, kun arvostelee muiden veroratkaisuja.
En tiedä miten hyvin näiden apteekkareiden veroratkaisut kestäisi muun yhteiskunnan lähempää tarkastelua, vaikka epäilemättä laillisia ovatkin.

nos 10.11.2012 08:26

Kreikan harmaalla taloudella ei ole käsittääkseni mitään tekemistä tämän hetken kriisin kanssa, joka johtuu kelvottomasta rahaliitosta. Kyllä rahoitusyhtiöt, jotka Kreikaan sijoittivat muutama vuosi sitten, ovat olleet tietoisia Kreikan tilanteesta osaksi jo siksi, että ovat olleet mukana verosuunnittelussa. Harmaasta taloudesta kärsii keskiarvokreikkalainen, jonka veroaste on vääristynyt. Esimerkkinä vastaavasta vääristymästä Suomen apteekkisektorilla on YA, jonka omistajalle eli Helsingin yliopistolle on laissa luvattu kompensaatio siitä, että yliopistosta tuli tuloverovelvollinen ja apteekkimaksuvelvollinen. Koska yliopistolle kompensoidaan mainitut verokustannukset, on muulla verotuksella katettava kompensoitava määrä sen sijasta, että yliopisto suhteuttaa toimintansa verojen jälkeisten tulojen määrään tai YA suhteuttaa toimintansa sellaiseksi, jossa omistajan saamaa tuloa rasittaa verotus. Suomessa jaetaan erilaisia verotukia (verohelpotuksia) 15-20 miljardin euron edestä vuosittain (alv tuottaa noin 15 miljardia euroa vuodessa). Lisäksi meillä on rakenteissa olevaa elinkeinotukea mm. vähittäiskaupassa, eläkejärjestelmässä, rahoitusmarkkinoilla, kaivostoiminnassa ja energiasektorilla. Suomen ongelmat verrattuna Kreikkaan ovat tietyssä mielessä paljon vakavammat, koska meillä ongelmat ovat lailla vahvistettuja. Onneksi Saksan ja Ranskan pankit eivät nähneet Suomea kiinnostavana rahoituskohteena. Investointivirrat olisivat nostaneet meidän hintatasoa ja saattaneet meidät Kreikkaa vastaavaan kurimukseen. Meillä ei ole enää markkaa jota devalvoida 1990-luvun alun tapaan.

nos 13.11.2012 09:54

Helsingin yliopisto maksaa tiettävästi noin miljoona euroa vuodessa niille yliopistoille, joiden alueella YA toimii. Korvaus taitaa olla 45 senttiä/resepti. HY saa apteekkimaksua ja tuloveroa takaisin valtiolta noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Kompensaatioraha on erittäin hyvä esimerkki rakenteisiin liittyvistä ongelmista Suomessa: veronmaksajat - (miinus) 30 miljoonaa euroa, HY/YA + 29 miljoonaa euroa, valittu joukko organisaatioita + 1 miljoona euroa.

hsss 13.11.2012 18:24

Nimerkki nos näyttää antavan apteekkareita edustavalle Apteekkari liitolle ilmaisia vinkkejä oikeaan osuneilla analyyseillään, jotka pohjautuvat tosiasioihin paneutumalla.
Toisaalta kukaan ei voi kiistää ya:n hyvää toimintaa, jota he voivat rahoittaa etuoikeuksiensa ansiosta näin mittavassa määrässä. Ya:n toiminta on pakottanut myös yksityisen sektorin tarkastelemaan toimintaansa.

Mielenkiintoista on kuitenkin seurata ya:n menestystä Venäjällä ja Eestissä. Ko. maissa heillä ei ole erillisasemaa apteekkikentässä.Tulos ei vaikuta sen kummemmalta kuin suomalaisilla yksityisapteekeilla kotimaassaan. Ruotsi toiminta-alueena taidettiin heivata pois liian vaikeana rastina.

nos 14.11.2012 16:48

Olisin itsekin aika tyytyväinen tilanteeseen, jos maksaisin verot itselleni. 30 miljoonaa on paljon rahaa, se voitaisiin esimerkiksi käyttää suoraan tiettyjen potilasryhmien lääkekorvausmenojen pienentämiseen. Muut yliopistot kykenevät kouluttamaan laadukkaita maistereita ilman YA:n kaltaista organisaatiota, ja muut apteekit kykenevät toimimaan yhtä laadukkaasti verokustannuksen rasittamina. YA:n/HY:n verotuki on myös aluetuki Helsingin seudulle. YA:n erityiskohtelu vääristää siis kilpailua, vääristää verorasituksen kohdentumista henkilöiden välillä, vääristää yliopistojen välistä kilpailua ja on hiljainen aluetuki. Olen samaa mieltä siitä, että Helsinki vaatii erityistä tukea tässä kovenevassa maailmassa, mutta tuen tulisi olla avoimempi eikä lääkemarkkinoita vääristävä. YA on perinteisesti ollut tukemassa lääkemarkkinoiden kiristyksiä yksinkertaisesti siitä syystä, että sillä on privilegioita. Privilegiot mahdollistavat saalistuskäyttäytymisen, mihin lääkemarkkinoiden kristystoimet ovat oiva apuväline. Samalla saadaan myönteistä julkisuutta, kun ollaan puolustamassa esim. katteiden alas ajamista, vaikka se tarkoittaisi lääkelogistiikan kokonaisuuden huonontamista.