Verkkoapteekit ja työvoimapula ajavat syrjäseutujen apteekkeja ahdinkoon Ruotsissa

Nettiostamisen suosio vaikuttaa koko apteekkialaan, mutta erityisesti se nakertaa syrjäseutujen apteekkien kannattavuutta.

Verkkoapteekit vahvistavat osuuttaan Ruotsin apteekkimarkkinoista. Niiden osuus apteekkien myynnistä oli syyskuussa jo lähes 11 prosenttia.

– Verkkoapteekit ovat uhka, koska ne ovat vahva kilpailija markkinoilla. Verkkoapteekkia voi verrata tilanteeseen, jossa apteekin viereen perustetaan kilpaileva apteekki, kertoo Ruotsin apteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Johan Wallér.

Reseptilääkkeistä saatava myyntikate on sama verkkoapteekeille ja kivijalka-apteekeille. Koska myyntikate ei Wallérin mukaan riitä kattamaan kustannuksia, on kaikkien apteekkien lisättävä muiden tuotteiden myyntiä.

Verkkoapteekit pärjäävät lisämyynnissä paremmin, koska ne voivat pitää suurempia varastoja ja myydä halvemmalla. Wallérin mukaan ne ovat lisäksi olleet erittäin hyviä laajentamaan tuotevalikoimaansa. Syrjäisten alueiden apteekkien on vaikeampi lisätä esimerkiksi kosmetiikan myyntiä pitääkseen toimintansa kannattavana.

Menestyvät verkkoapteekit vaikuttavat syrjäseudun apteekkien talouteen myös epäsuorasti, sillä Ruotsissa viranomaiset päättävät reseptilääkkeiden myyntikatteesta apteekkien yleisen kannattavuuden perusteella.

Verkkokauppaa jatkaa kasvuaan

Johan Wallér uskoo verkkoapteekkien kasvun jatkuvan lähivuosina.

– Aiempien vuosien perusteella voimme odottaa verkkokaupalta parin kolmen vuoden aikana 15–20 prosentin kasvua. Sen jälkeen tilanne ehkä tasaantuu, hän arvioi.

Lääkkeiden ja muiden apteekkituotteiden verkkokauppa voi olla joillekin apteekeille myös mahdollisuus.

– Asiakkaiden siirtyminen verkkoon vaikuttaa tulevaisuudessa lukuisiin apteekkeihin kaikkialla Ruotsissa. Verkkoapteekin perustaminen voi olla vaihtoehto silloin, kun asiakkaita ei ole tarpeeksi apteekin pitämiseksi auki esimerkiksi paikallisen terveyskeskuksen sulkeuduttua, Wallér sanoo.

Farmaseuttipula pahenee entisestään

Verkkoapteekkien lisäksi syrjäseutujen apteekkien ahdinkoa lisää vaikeus rekrytoida farmaseuttista työvoimaa. Wallér uskoo tilanteen pahenevan entisestään.

– Farmasian ammattilaisista on yleisesti pulaa, ja moni nykyinen työntekijä jää eläkkeelle tulevina vuosina. Syrjäseutujen apteekit ovat jo joutuneet lyhentämään aukioloaikoja tai lopettamaan toimintansa kokonaan, hän kertoo.

Työvoimapulan taustalla on monta selitystä. Farmasiaa voi opiskella suurimmissa kaupungeissa. Opiskelijoista moni ehtii perustaa perheen 3-5 vuotta kestävien opintojen aikana, ja muutto uudelle paikkakunnalle on tämän jälkeen vaikeaa, varsinkin jos puolison on vaikeaa löytää töitä.

Syrjäseutujen apteekkien rekrytointiyrityksiä hankaloittaa se, että haja-asutusalueilta katoaa palveluja, kuten päivittäistavarakauppoja, huoltoasemia, pankkeja ja kouluja. Moni apteekki on lopettanut terveyskeskusten sulkemisten vuoksi.

Valtio tukee syrjäseutujen apteekkeja

Monilla syrjäseutujen apteekeilla menee jo valmiiksi niin huonosti, että Ruotsin valtio on varannut niiden tukemiseen 1,4 miljoonaa euroa ensi vuonna. Tänä vuonna tukea oli varattuna miljoona euroa.

Ruotsin apteekkiyhdistys on tyytyväinen maan hallituksen päätökseen, jonka ansiosta nykyistä useampi haja-asutusalueen apteekki voi saada taloudellista tukea ensi vuoden alusta lähtien.

– Yhä useampi apteekki on oikeutettu harvaan asuttujen alueiden tukeen. Uusien sääntöjen mukaan oikeus tukeen on arviolta 55 apteekilla, kun viime vuonna sitä pystyi hakemaan 44 apteekkia, kertoo Wallér.

Yhdistyksen mukaan syrjäseutujen apteekkeja tulisi tukea myös muilla keinoilla, kuten etäpalveluja koskevilla lainsäädäntömuutoksilla.