Väitöskirja antaa karun kuvan Ruotsin apteekkiuudistuksesta

Ruotsin apteekkiuudistuksessa sivuutettiin aiemmat kokemukset ja tutkimukset. Uudistus toteutettiin, vaikka alkuperäiset tavoitteet todettiin mahdottomiksi saavuttaa, kertoo tuore tutkimus.

Uppsalan yliopiston tuore väitöskirja tutki Ruotsin apteekkijärjestelmän vapauttamiselle annettuja perusteita. Toukokuussa väitellyt Kristin Wisell selvitti uudistuksen taustoja sekä sitä, miten tavoitteet ovat toteutuneet.

Wisell käytti tutkimusaineistonaan valmistelun aikana tehtyjä selvityksiä sekä poliittisesta keskustelusta syntyneitä dokumentteja. Lisäksi hän haastatteli uudistuksessa mukana olleita puolueita sekä ammatti- ja potilasjärjestöjä.

Valmistelutyön alussa hallitus määritteli, että uudistus tulisi parantamaan lääkkeiden saatavuutta, tehostamaan lääkehuoltoa, alentamaan hintoja ja järkeistämään lääkkeiden käyttöä. Vain lääkkeiden saatavuus säilyi perusteluna valmistelutyön loppuun asti.

Markkinoiden monimuotoisuus lisättiin perusteluihin myöhemmin.

Vaikutukset yllättivät

Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa valtiolla oli apteekkimonopoli vuoteen 2009 asti. Uudistuksessa siirryttiin kerrasta toiseen ääripäähän, jossa apteekkien omistamista tai niiden perustamista ei enää rajoitettu.

Uudistuksen jälkeen apteekkien lukumäärä on kasvanut, mutta siitä huolimatta markkinoiden monimuotoisuutta ei päättäjien mielestä ole saavutettu. Muutamat väitöstutkimuksen haastateltavat yllättyivät siitä, miten lääkkeiden saatavuus oli heikentynyt ja apteekkien lääkeneuvonta oli vähentynyt.

Suuri yllätys kaikille osapuolille oli se, että alan kehittyminen pysähtyisi.

– Päättäjillä ei tuntunut olevan näkemystä uudistuksen todellisista vaikutuksista. Esimerkiksi uudistuksen mahdollisia vaikutuksia väestön terveydelle ei oltu otettu esiin keskusteluissa, Wisell tuo esiin.

Ideologia ohjasi

Wisell arvioi, että apteekkijärjestelmän uudistus vietiin läpi ideologisista syistä. Uudistus toteutettiin, vaikka alkuperäiset tavoitteet todettiin mahdottomiksi saavuttaa.

Lisäksi Wisell toteaa, ettei uudistuksen lähtökohtana ollut aiemman järjestelmän korjaaminen.

Wisellin mukaan valmistelussa olisi kannattanut perehtyä muista maista saatuihin kokemuksiin ja tutkimustietoon. Aiemmat tutkimukset apteekkijärjestelmien vapautuksesta eivät tukeneet asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Wisell antaa esimerkkejä tutkimuksista, jotka olisivat saattaneet antaa viitteitä siitä, että lääkkeiden saatavuus voi huonontua ja alan kehitys hidastua.

Väitöskirja: The liberalization experiment (pdf)