Väitös: Apteekeissa on valtavasti hyödyntämätöntä osaamista
Apteekki palvelee 27.02.2020 09:15 ERJA ELO KATJA LÖSÖNEN
Apteekkien osaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän lääkehoitojen jatkuvuudessa, lääkeneuvonnassa ja lääkitysturvallisuudessa.
Apteekkien osaamista pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän lääkehoitojen toteutuksessa. Apteekit ovat kehittäneet terveyspalveluja, joita harva asiakas löytää.
Suomalaisilla apteekeilla on vahva tahto toimia osana terveydenhuoltoa ja kehittää lääkehoidon onnistumista tukevia palveluita.
– Apteekeissa on valtavasti osaamista, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän lääkehoitojen jatkuvuudessa, lääkeneuvonnassa ja lääkitysturvallisuudessa, sanoo apteekkari, FaL Lenita Jokinen, jonka väitöstutkimus tarkastetaan ensi viikolla.
Väitöstutkimuksesta käy ilmi, että apteekkarit ovat valmiita hyödyntämään apteekkihenkilöstön farmaseuttista osaamista nykyistä enemmän. Vaikka terveyspalvelujen tarjoaminen kiinnostaa, todellisuudessa hyvin harva apteekki tarjoaa useampaa kuin yhtä tai kahta palvelua.
Palvelutarjonta on keskittynyt helposti ja pienin investoinnein toteuttaviin palveluihin, kuten lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun, jota tarjoaa noin kolme neljästä apteekista. Lääkehoidon kokonaisarviointeja tekee joka viides apteekki.
Apteekkien osaaminen tehokäyttöön
Lenita Jokisen mukaan viime aikoina tehdyt terveys- ja lääkepoliittiset linjaukset mahdollistavat sen, että apteekit voisivat laajentaa palvelujaan ja tehtäviään terveydenhuollossa.
Rajoitteena palveluiden kehittämiselle on epävarmuus rahoituksesta. Apteekin nykyisiä palveluita ei ole onnistuttu tähän mennessä tuotteistamaan kiinteäksi osaksi terveydenhuoltoa, joten niistä ei olla valmiita maksamaan.
– Harva asiakas löytää apteekin palveluiden piiriin, koska niitä ei ole julkisesti tunnustettu. Toisaalta harvalla apteekilla on resursseja lanseerata palveluita yksin, koska se vaatii investointeja ja henkilöstön pitkäjänteistä kouluttamista, Jokinen sanoo.
Asian korjaaminen vaatisi poliittista päätöksentekoa. Kansainvälisten tutkimusten pohjalta tiedetään, että palvelut ovat lähteneet hyvin käyntiin, kun yhteiskunta tukee niitä. Esimerkiksi Norjassa pitkäaikaista lääkehoitoa aloittavat potilaat saavat valtion kustannuksella ylimääräistä neuvontaa ja seurantaa apteekeista.
– Tulevaisuudessa tarvittaisiin lääkepoliittisia päätöksiä, jotka tukisivat apteekkien suuntautumista terveydenhuoltoon. Apteekkien aseman vahvistaminen osana terveydenhuoltoa täyttää yhden Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan keskeisistä tavoitteista, Jokinen toteaa.
Vaikka suomalaisilla apteekeilla on kova into kehittyä osana terveydenhuoltoa, apteekkitalouden muutokset työntävät niitä kauemmas tavoitteesta. Apteekkien taloutta heikentäneiden leikkausten vuoksi apteekit ovat toiminnan tehostamisen lisäksi joutuneet lisäämään aktiivista tuotemyyntiä.
Jokisen kyselyyn vastanneista apteekkareista yli 90 prosenttia pitää välttämättömänä, että apteekit laajentavat tuotevalikoimaansa vapaan kaupan tuotteisiin turvatakseen taloutensa. Tuotemyyntiin suuntautuvat erityisesti suuret, kauppakeskuksissa sijaitsevat sekä markkinointiketjuihin kuuluvat apteekit.
Kyselyn perusteella suurin osa apteekkareista ilmoittaa panostavansa aktiiviseen tuotemyyntiin, mutta vain harva näkee apteekkinsa ensisijaisesti kaupallisena yrityksenä.
FaL, apteekkari Lenita Jokinen väittelee perjantaina 6.3. klo 12 aiheesta "Terveyspalveluita vai myyntityötä: Apteekkien toiminnan strateginen kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä". Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsi Pietilä Helsingin yliopistosta. Väitöstilaisuus on Helsingin yliopistossa (Porthania, sali PIII).
