Uusi apteekki kiristäisi kilpailua, mutta hyötyykö asiakas?

Alkujärkytyksestä toipunut apteekkari Leila Haukkala on valmis kilpailuun, jos Mäntsälään avataan uusi apteekki. Paraneeko palvelu sillä, että yhden suuren apteekin tilalla on kaksi aukioloajoiltaan ja lääkevarastoltaan suppeampaa apteekkia?

Mäntsälä on yksi kahdeksasta paikkakunnasta, joihin Fimea on harkinnut uutta apteekkia. Kunnan ainoalle apteekkarille suunnitelma tuli järkytyksenä.

– Olihan se sokki. Vähän sen tyyppinen kuin olisin saanut kuulla sairastavani jotain vakavaa sairautta, Leila Haukkala muistelee viime kesää.

Lainsäädännön mukaan Fimea voi perustaa uuden apteekin aina, jos lääkkeiden saatavuus sitä edellyttää.

Haukkalan mielestä Mäntsälän toistaiseksi ainoa apteekki on palvellut 21 000 asukkaan kuntaa tavalla, jossa ei pitäisi olla moitteen sijaa. Apteekilla on keskimääräistä pidemmät aukioloajat, iso lääkevarasto ja erityispalveluja.

Haukkalan johtama apteekki on auki vuoden jokaisena päivänä, keskimäärin 69 tuntia viikossa. Reseptiasiakkaiden keskimääräinen odotusaika on 2 minuuttia ja lääkkeiden saatavuus hyvä: sadasta asiakkaasta 98 saa lääkkeensä heti mukaan.

Erityispalveluina apteekki tarjoaa koneellista annosjakelua ja verkkopalvelun, jonka kautta lääkkeet saa tilattua suoraan kotiin. Apteekki valmistaa itse lääkevoiteita ja annosjauheita, mikä on tänä päivänä hyvin harvinaista.

– Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä, saimme asiakastyytyväisyystutkimuksessa yleisarvosanaksi 9,2, Haukkala kertoo.

Kunta ei halua toista apteekkia

Tyytyväinen on myös Mäntsälän kunta, joka ilmoitti Fimean kuulemisessa, ettei se näe toisen apteekin perustamista tarpeelliseksi.

– Mielestäni lausunto kertoo siitä erinomaisesta yhteistyöstä, jota apteekkimme on tehnyt terveyskeskuksen, kotihoidon ja hoitokotien henkilökunnan kanssa. Yhteistyön rakentaminen on vienyt vuosia, Haukkala sanoo.

Mäntsälän apteekki toimittaa vuosittain noin 150 000 reseptiä, joten se luokitellaan suureksi apteekiksi.

Jos määrä jakautuisi tasan kahden apteekin kesken, kuntaan muodostuisi kaksi päällekkäistä työtä tekevää keskisuurta apteekkia.

Reseptuurin laskiessa Haukkalan olisi pakko sopeuttaa apteekin toimintaa supistamalla lääkevalikoimaa ja vähentämällä henkilökuntaa.

– Se olisi hyvin ikävää koko työyhteisön kannalta, koska meillä on erittäin pysyvä ja hyvä henkilökunta.

Toistaiseksi Fimea ei ole tehnyt päätöstä apteekin perustamisesta.

Alan kritisointi tuntuu pahalta

Kuluneen vuoden aikana apteekkiala on näkynyt poikkeuksellisen paljon mediassa. Eri alojen asiantuntijat ovat vaatineet apteekkialan avaamista kilpailulle.

Haukkalasta on tuntunut pahalta seurata, kuinka alan ulkopuoliset kritisoivat apteekkeja tehottomiksi ja aliarvioivat apteekkityötä.

– Verenpaine kohoaa, kun näen sellaista tietämättömyyttä! Meidän ammattikuntamme on tunnollista ja ahkeraa.

Mäntsälän apteekki kilpailee asiakkaista naapurikuntien ja pääkaupunkiseudun apteekkien kanssa. Haukkala menetti äskettäin yli sata annosjakeluasiakasta tarjouskilpailussa vantaalaiselle apteekille.

Apteekit kilpailevat asiakaspalvelulla ja sijainnilla, mutta eivät lääkkeiden hinnoilla, koska lainsäädännössä hinnat on haluttu pitää sentilleen samoina kaikkialla Hangosta Nuorgamiin.

Apteekkiveroa voisi kiristää

Suomen Apteekkariliitto ehdotti syksyllä, että kilpailun edistämiseksi voitaisiin kokeilla määräaikaisesti joidenkin itsehoitolääkkeiden hintojen vapautusta.

– Minusta tämä oli hyvä avaus. Se osoittaa, että apteekit haluavat kehittyä ajan hengessä.

Koska kansa ikääntyy ja uusia kalliita lääkkeitä tulee markkinoille, Kelan maksamat lääkekulut nousevat väistämättä. Haukkala olisi valmis osallistumaan säästötalkoisiin myös muilla keinoin.

– Henkilökohtaisesti ajattelen, että 50–100 suurimman apteekin kohdalla voitaisiin kiristää apteekkiveroa, sanoo Haukkala, jonka oma apteekki kuuluu tähän suurimpien joukkoon.

– Tällä tavoin olisi helpointa leikata suurimpien apteekkien apteekkareiden tuloja, joka tuntuu olevan ainoa kritiikin kohde ja ongelma nykyisessä apteekkijärjestelmässämme, hän lisää.

Apteekkariksi jo 38-vuotiaana

Leila Haukkala sai ensimmäisen apteekkilupansa Kankaanpäähän poikkeuksellisen nuorena, vasta 38-vuotiaana.

Onnittelupuhelun tullessa hän oli äitiyslomalla Lääkehuollon täydennyskoulutuskeskuksen koulutuspäällikön tehtävistä, hoitamassa neljän kuukauden ikäistä tytärtään.

Kankaanpäässä oli siihen aikaan yksi apteekki, mutta se ei toiminut Lääkelaitoksen edellyttämällä tavalla.

Haukkala rakensi kilpailevan apteekin tyhjästä. Hän järjesti tilat, kalusteet, lääkevaraston ja henkilökunnan. Tytär ei ehtinyt täyttää vuottakaan, kun perhe muutti pääkaupunkiseudulta Satakuntaan.

Nuori apteekkari työskenteli ahkerasti, ja reseptuuri kasvoi kovaa vauhtia.

– Työ täydennyskoulutuksessa oli opettanut ammatillisen asenteen ja taidon pitää katseen tulevaisuudessa. Siitä oli paljon hyötyä apteekkityössä, hän muistelee.

Haukkala satsasi systemaattiseen laatutyöhön ja vaali yhteistyötä muun terveydenhuollon ja potilasyhdistysten kanssa.

Hän oli ensimmäisiä apteekkareita, jotka lähtivät mukaan lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun.

Apteekki kukoisti ja henkilökunta viihtyi. Myös farmasian opiskelijat näkivät Kankaanpään Vuokko apteekin hyvän ilmapiirin, ja apteekki valittiin Vuoden opetusapteekiksi 2009.

Liian pieni apteekki voi olla riski

Seuraavana vuonna sattui jotain poikkeuksellista. Siikaisten apteekin apteekkari menetti väärinkäytösten vuoksi apteekkilupansa, ja Fimea sulki apteekin. Haukkala ei halunnut jättää 1 500 asukkaan naapurikuntaa ilman apteekkipalveluja, vaan perusti sinne sivuapteekin.

Apteekkiluvan peruminen on ollut Suomessa erittäin harvinaista.

Kuitenkin tänä syksynä on tullut ilmi samankaltainen tapahtuma: poliisi sulki marraskuussa Mäntsälän suunnalla, Lahden eteläpuolella, sijaitsevan Renkomäen apteekin, koska apteekkaria epäillään useista rikoksista.

– Vastaava tapauksia voi tulla lisää, jos apteekkialaa vapautetaan hallitsemattomasti ja Suomeen syntyy paljon pieniä apteekkeja, joissa yksi ihminen vastaa lääkehuollosta, Haukkala varoittaa.

Kuuntele, keskustele ja kannusta

Joulukuussa tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Leila Haukkala aloitti apteekkariuran. Hän on jäljellä olevista työvuosista kiitollinen, monen kollegan apteekkariura jää 10–15 vuoden mittaiseksi.

– Olen edelleen innostunut työstäni! Aamulla on kiva lähteä töihin. Kun alalla tapahtuu valtavasti, se pitää vireänä.

Työpäivästä keskimäärin pari tuntia kuluu farmaseuttisessa asiakaspalvelussa.

– Haluan olla arkityössä mukana, jotta osaan tehdä viisaita päätöksiä. Mielestäni apteekkarin päätehtävä on työn organisointi, työtapojen hiominen ja henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen. Pitää kokeilla uutta, kehittää ja seurata alaa.

Johtajana hän pyrkii olemaan tasapuolinen ja pitämään hyvää huolta työntekijöistään. Hän käyttää ”kolmen koon sääntöä” eli kuuntelee, keskustelee ja kannustaa.

Haukkala on hyödyntänyt Mäntsälässä johtamisen välineenä laatusertifikaattia, jonka hän teki Kankaanpäässä.

Apteekin toiminta on jaettu 11 osaan, joista jokaisessa on nimetyt vastuuhenkilöt ja kehitystiimit. Näin Haukkala pystyy delegoimaan luontevasti esimerkiksi markkinointiin, logistiikkaan tai reseptiasiakkaiden palveluun liittyviä tehtäviä.

Mäntsälän apteekissa henkilökunnan hyvinvoinnista on huolehdittu järjestämällä jokaiselle selkeät työnkuvat. Työ- ja lomajärjestelyissä pyritään tasapuolisuuteen.

– Vaikka pitkät aukioloajat, iso lääkevarasto ja erityispalvelut ovat apteekin menestykselle tärkeitä, kyllä tulevaisuudessakin olennaisin kilpailukeino on koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta, Haukkala toteaa.