Uudet lääkkeet eivät ole juuri parantaneet epilepsian lääkehoidon tuloksia
Lääkehoito 11.04.2018 09:40 UUTISPALVELU DUODECIM INGIMAGE
Lääkehoidoista hyötymättömien osuus on pysynyt samana, vaikka markkinoille on tullut monia uusia lääkkeitä.
Epilepsian hoitoon on viime vuosikymmeninä saatu paljon uusia lääkkeitä, mutta lääkehoidot eivät tästä huolimatta ole tehokkaampia kuin takavuosina.
Tuoreen tutkimuksen perusteella noin kolmannes uusista potilaista ei saa lääkkeistä riittävää apua.
Tutkijat tekivät havaintonsa seuraamalla 1 800 hiljattain diagnoosin saanutta epilepsiapotilasta, joilla oli aloitettu epilepsialääkitys. Potilaita oli kaikkia hoidettu samassa hoitoyksikössä vuosina 1982–2012.
Lääkkeiden katsottiin tehoavan, jos potilas oli niiden avulla välttynyt epilepsiakohtauksilta vähintään vuoden ajan. Tällaisia oli 64 prosenttia osallistujista.
Valtaosa lääkkeistä hyötyvistä potilaista oli löytänyt sopivan lääkkeen ensimmäisellä tai toisella kokeilulla. He myös useimmiten pärjäsivät yhdellä lääkkeellä.
Jos ensimmäinen tai toinenkaan lääkekokeilu ei ollut tuottanut toivottua tulosta, myöskään myöhemmät lääkevaihtoehdot eivät usein tepsineet.
Lääkehoidoista hyötymättömien osuus pysynyt yhtä suurena uusista lääkkeistä huolimatta
Sama tutkijaryhmä selvitti epilepsialääkitysten tehoa jo aiemmassa tutkimuksessaan, ja siinäkään noin kolmannes potilaista ei saanut lääkkeistä toivottua apua.
Luku on siis pysynyt samana, vaikka ensimmäisen tutkimuksen jälkeen markkinoille on tullut monia uusia lääkkeitä.
Havainnot viittaavatkin siihen, etteivät uudet lääkkeet ole parantaneet potilaiden tilannetta ainakaan, jos mittarina käytetään epilepsiakohtauksia. Havainnot on silti hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.
Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät.
Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta.
Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä.
Glukoosinpoistajien käyttöön uusia turvallisuussuosituksia
|
ADHD-lääkkeen tehoa tulisi tutkia paremmin
|
Sikiö altistui talidomidille Ruotsissa
|
Biosimilaareissa kymmenien miljoonien säästöpotentiaali
|
Närästyslääkkeet voivat lisäävät iäkkään dementiariskiä
|
Leukemiapotilaat kaipaavat neuvoja lääkehaittojen hallintaan
|
Rauhoittavia lääkkeitä käytetään yhä pitkään
|
PPI-lääkkeet suojaavat sydänkohtauksen jälkeen verenvuodoilta
|
Empagliflotsiini suojaa sydäntä – ainakin hieman
|
Uusi lääke sydämen vajaatoimintaan
|
Suomalaisten Alzheimer-potilaiden psykoosilääkitykset huolestuttavat
|
Statiinit ja D-vitamiini saattavat vähentää migreeniä
|
Uudet kolesterolilääkkeet herättävät asiantuntijan odotukset
|
Suuri osa Alzheimer-tapauksista todennäköisesti ehkäistävissä
|
Vanhuksen verenpainelääkityksen lopettaminen ei vaikuta muistiin
|
Metformiini-diabeteslääke voi olla vaarallista munuaissairaalle
|
Osa dementialääkkeistä voi laskea painoa vahingollisesti
|
Statiinit eivät lisää aivoverenvuotoja
|
Iso osa tulehtuneista umpilisäkkeistä hoituisi antibiooteilla
|
Diabeteksen hoitoon tarkoitetut glukoosinpoistajat arvioidaan
|
Sydänriskejä vain korkeilla ibuprofeenin annoksilla
|
Parempaa lääkehoitoa 75 vuotta täyttäneille
|
SSRI-lääkkeet alkuraskaudessa eivät lisää epämuodostumia
|
NSAID-lääkkeet ehkä riski verenpainepotilaille
|
Hitaasti ja tuella irti tupakasta
|
Antibiootit saattavat lihottaa lapsia
|
Psykoosilääkkeet ehkä luultua vaarallisempia dementiapotilaille
|
Antikolinergiset lääkkeet saattavat suurentaa keuhkokuumeen vaaraa
|
NSAID-lääkkeet riski osalle sydänpotilaista
|
Verenpaineen lääkehoito vähentää diabeetikon riskejä
|