Uudet lääkkeet eivät ole juuri parantaneet epilepsian lääkehoidon tuloksia
Lääkehoito 11.04.2018 09:40 UUTISPALVELU DUODECIM INGIMAGE
Lääkehoidoista hyötymättömien osuus on pysynyt samana, vaikka markkinoille on tullut monia uusia lääkkeitä.
Epilepsian hoitoon on viime vuosikymmeninä saatu paljon uusia lääkkeitä, mutta lääkehoidot eivät tästä huolimatta ole tehokkaampia kuin takavuosina.
Tuoreen tutkimuksen perusteella noin kolmannes uusista potilaista ei saa lääkkeistä riittävää apua.
Tutkijat tekivät havaintonsa seuraamalla 1 800 hiljattain diagnoosin saanutta epilepsiapotilasta, joilla oli aloitettu epilepsialääkitys. Potilaita oli kaikkia hoidettu samassa hoitoyksikössä vuosina 1982–2012.
Lääkkeiden katsottiin tehoavan, jos potilas oli niiden avulla välttynyt epilepsiakohtauksilta vähintään vuoden ajan. Tällaisia oli 64 prosenttia osallistujista.
Valtaosa lääkkeistä hyötyvistä potilaista oli löytänyt sopivan lääkkeen ensimmäisellä tai toisella kokeilulla. He myös useimmiten pärjäsivät yhdellä lääkkeellä.
Jos ensimmäinen tai toinenkaan lääkekokeilu ei ollut tuottanut toivottua tulosta, myöskään myöhemmät lääkevaihtoehdot eivät usein tepsineet.
Lääkehoidoista hyötymättömien osuus pysynyt yhtä suurena uusista lääkkeistä huolimatta
Sama tutkijaryhmä selvitti epilepsialääkitysten tehoa jo aiemmassa tutkimuksessaan, ja siinäkään noin kolmannes potilaista ei saanut lääkkeistä toivottua apua.
Luku on siis pysynyt samana, vaikka ensimmäisen tutkimuksen jälkeen markkinoille on tullut monia uusia lääkkeitä.
Havainnot viittaavatkin siihen, etteivät uudet lääkkeet ole parantaneet potilaiden tilannetta ainakaan, jos mittarina käytetään epilepsiakohtauksia. Havainnot on silti hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.
Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät.
Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta.
Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä.
Transrasvat selvä sydänriski, kovien rasvojen merkitys epäselvempi
|
D-vitamiinilisät eivät vahvista kuusikymppisten naisten luita
|
Rannikkoseutu-lehti: Raision Ykkösapteekin erikoisuus uhkaa loppua
|
Osa dementialääkkeistä voi laskea painoa vahingollisesti
|
Ensimmäinen 3D-tulostettu reseptilääke hyväksyttiin
|
Saatte olla ylpeitä apteekkien kansanterveysohjelmista!
|
Tämä pysäytti sähköiset reseptit
|
Nuoruustyypin diabetesta sairastavilla enemmän luunmurtumia
|
Valtakunnallinen vika häiritsi reseptien toimittamista
|
Euroopan komissio päätti lääkkeiden poistamisesta markkinoilta
|
Antibioottikuurit saattavat edistää lasten lihomista
|
EMA antoi myönteisen lausunnon malariarokotteelle
|
Oriola vei vihreän ristin ruokakauppaan
|
Yhä useampi haluaa farmaseutiksi tai proviisoriksi
|
Hammaslääkäriliitto: Nuuska uhkaa nuorten terveyttä
|
Sydänkuolleisuus vähentynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä
|
Apteekin Terveyspiste palvelee myös Oulussa
|
Yhteinen tunnus verkkoapteekeille heinäkuun alussa
|
Statiinit eivät lisää aivoverenvuotoja
|
Miksi apteekkitoimintaa säännellään?
|
Iso osa tulehtuneista umpilisäkkeistä hoituisi antibiooteilla
|
Astmaatikon kannattaa harrastaa liikuntaa
|
Painonhallinnan ohjausta apteekista
|
Robottien suosio jatkuu apteekeissa
|
Jo yli 30 000 asiakasta lääkkeiden koneellisen annosjakelun piirissä
|
11 eskaria, kolme tahtoo apteekkariksi
|
Itsehoidon kustannukset mukaan vertailuun
|
Rajaniemi Fimean alueellistamisselvityksestä: ”Irtisanomiset vaikuttaisivat toimintakykyyn”
|
Yksi tarina: Suoraa palautetta aukiolosta
|
Diabeteksen hoitoon tarkoitetut glukoosinpoistajat arvioidaan
|