Tyypin 1 diabetes lyhentää elinikää – vaikutus suurin alle kymmenvuotiaana sairastuvilla
diabetes 05.09.2018 08:28 UUTISPALVELU DUODECIM INGIMAGE
Alle kymmenvuotiaana tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden riski sairastua sydäninfarktiin tai sepelvaltimotautiin oli peräti 30 kertaa suurempi kuin verrokkien.
Nuoruustyypin diabetesta potevat sairastuvat muita herkemmin muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin ja myös menehtyvät niihin nuorempina.
Tuoreen ruotsalaistutkimuksen perusteella riskit ovat sitä suurempia, mitä nuorempana diagnoosin saa.
Havainnot perustuvat 27 000 tyypin 1 diabetesta sairastavan ja 135 000 terveen verrokin rekisteritietoihin ja kymmenvuotiseen seurantaan. Potilaat jaoteltiin ryhmiin sairastumisiän perusteella. Seurannan aikana menehtyi 960 diabetespotilasta ja 1 500 verrokkia.
Alle kymmenvuotiaana tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden riski sairastua sydäninfarktiin tai sepelvaltimotautiin oli peräti 30 kertaa suurempi kuin verrokkien.
He myös menehtyivät sydän- ja verisuonitauteihin 7 kertaa todennäköisemmin ja muihin syihin 4 kertaa todennäköisemmin. Myös aivoverenkiertohäiriöt, eteisvärinä-rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta olivat heillä yleisempiä, tutkijat havaitsivat.
Myös vasta aikuisiällä diagnoosin saaneiden riskit olivat suuremmat kuin verrokkien, mutta ero lapsena sairastuneisiin oli huikea. Alle kymmenvuotiaisiin verrattuna heidän sairastumisriskinsä olivat peräti viisi kertaa pienempiä, vaikka he silti sairastuivat ja menehtyivät todennäköisemmin kuin terveet verrokit.
Ruotsalaisten tulokset vahvistavat näyttöä tyypin 1 diabetekseen liittyvistä sydänriskeistä ja niiden huomattavasta vaikutuksesta potilaiden elinikään.
Tämän aineiston perusteella alle kymmenvuotiaana diagnoosin saavat miehet kuolevat keskimäärin 18 vuotta nuorempina ja naiset 14 vuotta nuorempina kuin samanikäiset terveet. Tänä päivänä sairastuvien lasten tilanne on kuitenkin todennäköisesti parempi, sillä vuosien varrella hoidot ovat parantuneet.
Nuoruustyypin eli tyypin 1 diabetesta sairastavien oma immuunijärjestelmä hyökkää haimassa insuliinia tuottavien solujen kimppuun, mikä vähitellen johtaa diabetekseen. Tämän vuoksi potilaat tarvitsevat insuliinihoitoja läpi elämänsä.
Yleensä tyypin 1 diabetekseen sairastutaan alle 40-vuotiaana. Suomessa lapsuusiän diabetes on yleisempi kuin missään muualla. Kaikkiaan noin 50 000 suomalaista sairastaa sitä.
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|