Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Tyypin 1 diabetes lyhentää elinikää – vaikutus suurin alle kymmenvuotiaana sairastuvilla

diabetes 05.09.2018 08:28 UUTISPALVELU DUODECIM INGIMAGE

Alle kymmenvuotiaana tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden riski sairastua sydäninfarktiin tai sepelvaltimotautiin oli peräti 30 kertaa suurempi kuin verrokkien.

Nuoruustyypin diabetesta potevat sairastuvat muita herkemmin muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin ja myös menehtyvät niihin nuorempina.

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen perusteella riskit ovat sitä suurempia, mitä nuorempana diagnoosin saa.

Havainnot perustuvat 27 000 tyypin 1 diabetesta sairastavan ja 135 000 terveen verrokin rekisteritietoihin ja kymmenvuotiseen seurantaan. Potilaat jaoteltiin ryhmiin sairastumisiän perusteella. Seurannan aikana menehtyi 960 diabetespotilasta ja 1 500 verrokkia.

Alle kymmenvuotiaana tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden riski sairastua sydäninfarktiin tai sepelvaltimotautiin oli peräti 30 kertaa suurempi kuin verrokkien.

He myös menehtyivät sydän- ja verisuonitauteihin 7 kertaa todennäköisemmin ja muihin syihin 4 kertaa todennäköisemmin. Myös aivoverenkiertohäiriöt, eteisvärinä-rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta olivat heillä yleisempiä, tutkijat havaitsivat.

Myös vasta aikuisiällä diagnoosin saaneiden riskit olivat suuremmat kuin verrokkien, mutta ero lapsena sairastuneisiin oli huikea. Alle kymmenvuotiaisiin verrattuna heidän sairastumisriskinsä olivat peräti viisi kertaa pienempiä, vaikka he silti sairastuivat ja menehtyivät todennäköisemmin kuin terveet verrokit.

Ruotsalaisten tulokset vahvistavat näyttöä tyypin 1 diabetekseen liittyvistä sydänriskeistä ja niiden huomattavasta vaikutuksesta potilaiden elinikään.

Tämän aineiston perusteella alle kymmenvuotiaana diagnoosin saavat miehet kuolevat keskimäärin 18 vuotta nuorempina ja naiset 14 vuotta nuorempina kuin samanikäiset terveet. Tänä päivänä sairastuvien lasten tilanne on kuitenkin todennäköisesti parempi, sillä vuosien varrella hoidot ovat parantuneet.

Nuoruustyypin eli tyypin 1 diabetesta sairastavien oma immuunijärjestelmä hyökkää haimassa insuliinia tuottavien solujen kimppuun, mikä vähitellen johtaa diabetekseen. Tämän vuoksi potilaat tarvitsevat insuliinihoitoja läpi elämänsä.

Yleensä tyypin 1 diabetekseen sairastutaan alle 40-vuotiaana. Suomessa lapsuusiän diabetes on yleisempi kuin missään muualla. Kaikkiaan noin 50 000 suomalaista sairastaa sitä.