Tutkija: Kosmetiikkayliherkkyydet yleistyvät Suomessa
kosmetiikka 22.12.2017 09:04 ERJA ELO Linda Tuomisto
Väitöstyötään tekevä Päivi Kousa työskenteli aiemmin Helsingin Allergia- ja astmayhdistyksen kosmetiikkavastaavana.
Suomalaisista arviolta joka kymmenes on allerginen joillekin kosmetiikan raaka-aineelle ja tuoksuallergikkoja on jopa 40 prosenttia väestöstä.
– Kosmetiikkayliherkkyydet ovat yleistyneet, mutta se korreloi täysin käytettävän kosmetiikkamäärän kanssa, toteaa farmaseutin, estenomin sekä kemian ja biologian opettajan koulutuksen hankkinut väitöskirjatutkija Päivi Kousa Helsingin yliopistosta.
Yliherkkyys on yksi syy luonnonkosmetiikan suosion kasvuun.
Perinteisessä eli synteettisessä kosmetiikassa voidaan käyttää esimerkiksi parabeeneja ja formaldehydiä parantamaan tuotteiden säilyvyyttä, ftalaatteja tuomaan tuoksua ja silikonijohdannaisia luomaan miellyttävää koostumusta vaikkapa hiustenhoitoaineisiin.
Kaikki nämä aineet ovat luonnonkosmetiikassa kiellettyjä, sillä ne voivat aiheuttaa herkistymistä ja esimerkiksi parabeeneillä saattaa olla pitkän aikavälin vaikutuksia hormonitoimintaan.
Ärsyttävyys vaihtelee jopa vuodenajan mukaan
Kousa ei halua tehdä tarkkaa listaa siitä, mitä kosmetiikan raaka-aineita tulisi etukäteen vältellä, koska eri aineet sopivat eri ihmisille ja tuotteen ärsyttävyys vaihtelee esimerkiksi ihon kuivuuden, ilmastoinnin tai vuodenajan mukaan samallakin henkilöllä.
Yliherkkyyttä juuri tietylle tuotteelle on hankalaa tunnistaa, koska kosmetiikassa käytetään tuhansia raaka-aineita.
– Varsinaisen kosmetiikka-allergian puhkeaminen tarvitsee aina altistuksen ja jopa vuosia jatkuneen käytön, kertoo Kousa, joka työskenteli aiemmin seitsemän vuotta Helsingin Allergia- ja astmayhdistyksen kosmetiikka-asiantuntijana.
Hajusteet ja hiusvärit ärsyttävät
Kaikkein yleisin kosmetiikan aiheuttama allergia on hajusteallergiasta johtuva kosketusallergia. EU on määritellyt 26 erityisen allergisoivaa hajustetta, jotka on mainittava INCI-nimillä tuotteiden ainesosalistoissa.
Toiseksi useimmin kosmetiikassa ärsyttävät säilöntäaineet, kuten formaldehydin vapauttajat ja metyylikloori-isotiatsolinoni. Kolmas yleinen allergisoiva tuoteryhmä ovat hiusvärit.
Kosmetiikkaan on viime vuosina liittynyt välttelytrendejä, jotka ovat johtuneet esimerkiksi alumiinin, parabeenin ja silikonin käyttöön liittyvistä kohuista.
Jotkut kosmetiikalle herkistyneet ovat kokeneet saavansa apua luonnonkosmetiikasta, jossa ei käytetä tavallisimpia allergisoivia apu- tai säilöntäaineita.
Lyhyt INCI-lista ei takaa sopivuutta
Kousa huomauttaa, että luonnonkosmetiikkaan kuuluu sekalaisia tuotteita.
– Mukana on allergisille sopivia tuotteita, jotka eivät esimerkiksi tuoksu millekään, mutta luonnonkosmetiikkaan kuuluu myös tuotteita, joissa on käytetty hajusteita allergisoivia kasveja, kuten mykerökukkaisia.
Kosmetiikkaa markkinoidaan usein lyhyillä INCI-listoilla, mutta pelkästä raaka-aineiden määrästä ei Kousan mukaan voida päätellä vielä mitään tuotteiden sopivuudesta. Siihen vaikuttaa esimerkiksi se, mitä ja minkä verran tuotteessa on herkistävää ainetta.
Kousa näkee, että luonnonkosmetiikka on vakiinnuttamassa paikkaansa myös Suomessa, vaikka ei olekaan trendi apteekeissa.
Allergisoivien säilöntäaineiden käyttöä saatetaan tulevaisuudessa rajoittaa tai jopa kieltää, joten teollisuudessa on suuri tarve korvata synteettisiä säilöntäaineita – mielellään luonnosta peräisin olevilla yhdisteillä.
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|