THL:n ylilääkäri: Tuhkarokkoepidemia todennäköinen Pietarsaaren alueella
Rokotukset 26.01.2017 11:05 ERJA ELO
Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa pääosin hyvä, mutta THL:n tutkijat ovat huolissaan rokotuskattavuudesta tietyillä alueilla, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek.
Rokotuskattavuus on alkanut rakoilla osissa Suomea. Riski tuhkarokkoepidemioihin on nyt suurempi kuin vuosiin.
Synkin tilanne on läntisellä Pohjanmaalla, Pietarsaaren seudulla. Siellä tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta suojaavan MPR-rokotteen on saanut vuonna 2013 syntyneistä lapsista ainoastaan 84 prosenttia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan rokotuskattavuuden pitäisi olla 94–95 prosenttia, jotta laumasuoja toimisi ja viruksen tarttuminen ihmisestä toiseen pysähtyisi.
– Pietarsaaren alueella alkaa olla niin paljon alttiita ihmisiä, että tuhkarokkoepidemia alkaa ennemmin tai myöhemmin, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Apteekkarilehdelle.
Jos sairastuneita on samalla alueella paljon, tauti voi tarttua myös rokotettuihin lapsiin ja aikuisiin, koska mikään rokotus ei anna sataprosenttista suojaa.
Rokotettujen tauti on kuitenkin rokottamattomia lievempi, eivätkä he pysty siirtämään virusta eteenpäin.
Useita kuntia riskirajalla
Alueellinen rokotuskattavuus vaihtelee vuosittain. Pietarsaaressa tilanne on parantunut hiukan vuoden 2013 jälkeen: vuonna 2014 rokotuskattavuus oli lähes 87 prosenttia.
THL:n tuoreen rokotuskattavuusraportin mukaan noin 95 prosenttia vuonna 2014 syntyneistä lapsista on saanut MPR-rokotteen.
Rokotekattavuus jää alle riskirajan 61 terveyskeskuksen alueella, esimerkkeinä Karviainen, Lumijoki, Pelkosenniemi-Savukoski, Uusikaupunki ja Äänekoski.
– Jos jonkin alueen tai jonkin väestöryhmän rokotuskattavuus on useiden vuosien ajan liian matala, syntyy tuhkarokolle alttiita ryhmiä esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin ja työpaikoille. Suomessa on nyt alueita, joilla paikalliset epidemiat ovat mahdollisia, toteaa ylilääkäri Taneli Puumalainen.
MPR-taudeilla vakavia seurauksia
MPR-tauteja on esiintynyt Suomessa 1990-luvun jälkeen vain yksittäisinä, yleensä ulkomailta tuotuina tartuntoina tai pieninä tautiryppäinä.
Muualla Euroopassa on kuitenkin ollut esimerkiksi laajoja tuhkarokkoepidemioita alueilla, joilla rokotuskattavuus on huono.
Kaikkiin MPR-tauteihin liittyy vakavien jälkitautien, vammautumisen tai jopa menehtymisen riski.
Tuhkarokko voi aiheuttaa kouristuksia ja jälkitautina keuhkokuumeen tai aivotulehdukseen.
Sikotautivirus aiheuttaa aivokalvo- ja aivotulehdusta sekä kivestulehduksen jälkitilana lapsettomuutta.
Jos raskaana oleva sairastuu vihurirokkoon, sikiö voi kuolla tai vauva voi syntyä vammaisena. Vihurirokon jälkitautina voi myös saada aivotulehduksen.
Lue lisää tuhkarokosta 9.2. ilmestyvästä Apteekkarilehdestä.
