Terveyspalveluja käytetään erityisesti viimeisinä elinvuosina
16.06.2009 10:45
kuva: Iiro Koskelainen
Väestön ikääntyminen ei ehkä johda niin suureen palvelujen käytön kasvuun kuin yleisesti oletetaan, koska usein palvelujen käyttö keskittyy viimeisiin elinvuosiin eikä koko vanhuusikään.
Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö liittyy siihen, että henkilö on lähellä kuolemaa, ja missä määrin yleisesti hänen korkeaan ikäänsä.
Viimeisiä elinvuosiaan elävät käyttivät sairaalaa ja pitkäaikaishoitoa enemmän kuin heidän pidempään eläneet verrokkinsa. Erot olivat jopa moninkertaisia, erityisesti 70-79-vuotiaiden ikäryhmässä. Kotihoidon käytössä ei ollut selkeätä eroa viimeisiä elinvuosiaan elävien ja verrrokien välillä.
Tutkimusjoukkoon kuului 56 001 henkilöparia, jotka olivat saman ikäisiä, samaa sukupuolta ja asuivat samassa kunnassa. Heistä toinen (tutkittava) oli kuollut vuosina 2002 tai 2003, ja toinen (verrokki) eli vähintään kaksi vuotta pidempään kuin parinsa. Tutkittavat olivat 70-vuotiaita tai vanhempia. Tutkittavien ja verrokkien palvelujenkäyttöä verrattiin kahden vuoden ajalta (tutkittavien kaksi viimeistä elinvuotta).
Vanhukset olivat sairaalassa lähinnä viimeisinä elinkuukausinaan. Pitkäaikaishoidon tarve oli kahtena viimeisenä elinvuotena suurempi kuin samanikäisillä pitempään eläneillä verrokeilla. Nuorempia tutkittavien ryhmään kuuluneita hoidettiin enemmän sairaaloissa kuin vanhempia. Vanhemmat taas olivat yleisemmin pitkäaikaishoidossa. (CS)
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|