Terveydenhuollon uudistus kiinni kuntien tulevaisuudessa
27.04.2011 14:11 KUVAPÖRSSI
Työryhmä ehdottaa kolmea vaihtoehtoista mallia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen uudistamiseksi.
Tuleva hallitusohjelma ja seuraavan hallituksen päätökset kuntien tulevaisuudesta linjaavat, miten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta voidaan lähteä uudistamaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama, uudistusta pohtinut työryhmä ehdottaa tänään peruspalveluministeri Paula Risikolle (kok.) luovuttamassaan loppuraportissa kolmea vaihtoehtoista mallia erilaisiin kuntatulevaisuuksiin.
Kaikki mallit toteuttavat työryhmän asettamia tavoitelinjauksia yhdenvertaisuudesta, asiakaskeskeisyydestä, vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta sekä alan vetovoimaisuudesta, mutta vain yksi niistä täyttää kaikki työryhmän rakennelinjaukset. Kaikissa ehdotetuissa malleissa myös säädettäisiin kansallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta.
Ensimmäinen malleista olisi mahdollista toteuttaa ilman, että kuntakenttään tehtäisiin suuria muutoksia. Tällöin sosiaali- ja terveydenhuolto järjestettäisiin kaksitasoisesti niin, että noin 20–50 suurta kuntaa tai kuntien muodostamaa aluetta vastaisi perustason palveluista ja erityistason palveluista vastaisi viisi erityisvastuualuetta.
Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan täytä työryhmän linjausta siitä, että sosiaali- ja terveydenhuolto tulisi järjestää yhtenä kokonaisuutena, sillä erityispalvelut järjestettäisiin erillään.
Sama ongelma perus- ja erityistason palveluiden hajauttamisesta koskee myös toista ehdotusta, joka edellyttäisi jo merkittävää kuntamuutosta. Mallissa kuntia olisi noin 30–50. Kunnat vastaisivat yksin peruspalveluista ja osasta erityispalveluita, ja alueen kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Erityisvastuualueita olisi edellisen mallin mukaan viisi.
Kolmas malli olisi yksitasoinen kuntapohjainen järjestelmä, jossa alle 20 kuntaa vastaisi perus- ja erityispalveluiden järjestämisestä. Tämä malli täyttäisi kaikki työryhmän määrittelemät rakennelinjaukset.
Työryhmää johtanut sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki korosti luovutustilaisuudessa, että työryhmä on pohtinut uudistuksia ”puhtaasti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.”
Työryhmä esitti, että uudistuksen suunnan tulisi olla selvillä ensi vuoden loppuun mennessä ja että siirtymäaika uudistuksien toteuttamiseksi kestäisi joko vuoden 2016 tai 2020 loppuun. (IK)
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|