Tainio: Apteekkien rooli terveydenhuollossa voi kasvaa

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio uskoo, että sote-uudistus on apteekeille mahdollisuus. Hän kannustaa niitä tarjoamaan palveluja sote-alueille.

Hanna Tainio istahtaa hieman väsyneen oloisena pöytään Kuntatalon neuvotteluhuoneessa. Taivas Töölönlahden yllä on betoninharmaa. Eletään talven synkimpiä päiviä, ja Tainiolla on takanaan kiireinen syksy.

Kansanedustajanakin tunnettu erikoislääkäri valittiin elokuun lopussa Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi.

Kolmesataahenkisessä asiantuntijaorganisaatiossa hänen tontilleen kuuluvat mm. sosiaali- ja terveysasiat. Tainio hoitaa pääasiassa edunvalvontaa, mutta myös kouluttaa kuntapäättäjiä.

Kuntakentällä on kaksi puheenaihetta ylitse muiden: sote-uudistus ja sen rahoitus. Sote-malliin Tainio ei ota kantaa.

– Kuntaliiton mielestä sote-uudistukselle oli selkeä tarve, mutta on maan hallituksen asia, miten uudistus toteutetaan. Emme lähde kritisoimaan päätöstä, vaan sopeudumme siihen, hän muotoilee.

Mikä on kunnan rooli tulevaisuudessa?

Kuntapuolella on noussut huolta erityisesti siitä, mikä kunnan rooli on tulevaisuudessa, kun uudet sote-alueet ottavat vastuulleen puolet kuntien nykyisistä tehtävistä ja samalla vievät puolet niiden resursseista.

– On selvää, että kuntien verotulot tulevat pienenemään. Keskeinen kysymys on, miten kunnat tulevat tämän jälkeen toimeen, Tainio sanoo.

Neuvottelupöydissä on ratkaistava sekin, mitä kuntien valtavalle omaisuusmassalle tapahtuu. Kuntien omistamien kiinteistöjen arvo liikkuu lähellä kymmentä miljardia euroa. Lisäksi niillä on miljardien eurojen edestä esimerkiksi erikoissairaanhoidossa tarvittavia tutkimus- ja hoitolaitteistoja.

Uudistuksen yhteydessä myös noin 220 000 suomalaisella vaihtuu työnantaja kunnasta sote-alueeseen.

– Meidän on ratkaistava, miten omaisuus ja henkilöstö saadaan siirrettyä oikeudenmukaisesti kunnilta sote-alueille, Tainio sanoo.

Apteekeille uusia tehtäviä lähipalveluina

Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että Suomessa terveydenhoito on hyvin korkeatasoista. Muun muassa erikoissairaanhoito ja erityisesti syöpähoito ovat maailman parhaiden joukossa.

Moitteita on sen sijaan tullut palveluiden epätasa-arvoisuudesta ja pitkistä terveyskeskusjonoista.

Sote-uudistuksessa näitä epäkohtia on tarkoitus korjata: edessä on terveyspalveluiden tehostaminen ja keskittäminen isompiin yksiköihin. Samalla painopiste siirtyy kalliista erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn.

Tainio uskoo, että muutos voi kasvattaa apteekkien roolia.

– Lähipalveluja tarvitaan edelleen, ja apteekit voivat hoitaa niitä omalta osaltaan. Uskon että apteekkien rooli terveydenhuollossa voi hyvinkin kasvaa. Nyt apteekeista saa jo yleistä terveysneuvontaa.

Tulevaisuudessa koulutetuille ammattilaisille voitaisiin antaa uusia tehtäviä, esimerkiksi verenpaineen mittaamista jarokottamista.

Apteekkien maksullisista lisäpalveluista Tainiolle ovat tuttuja lääkehoidon arvioinnit sekä lääkkeiden koneellinen annosjakelu. Hän näkee kummastakin olevan hyötyä erityisesti paljon lääkkeitä käyttäville ikäihmisille.

Apteekkien Terveyspisteitä Tainio ei tunne, mutta sairaanhoitajien tulo apteekkeihin sopii hänestä mainiosti sote-uudistuksen henkeen.

Tainio kannustaa apteekkeja tarjoamaan palveluita, vaikka sote-alueiden hallinto tuntuisi liian suurelta kokonaisuudelta, josta voi olla vaikea löytää oikeaa yhteistyökontaktia.

Hanna on uskomattoman nopea ja tehokas, on sitten kyse työasioista, liikunnasta tai vaikka remontin tekemisestä. Ystävänä hän on helppo ja mutkaton, aina tarvittaessa tavoitettavissa.

Teija Kivekäs
pitkäaikainen ystävä
psykiatrian erikoislääkäri

Mistä palveluista voi karsia?

Sote-uudistukseen liittyy kiinteästi terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkaminen, jota Tainiokin pohti viime kaudella kansan-edustajana parlamentaarisessa työryhmässä.

– Ongelmallisinta on osaoptimointi, jossa kustannuksia siirrellään toisille toimijoille. Sote-uudistus selkeyttää tätä, koska isommille alueille voidaan antaa enemmän rahoitusvastuuta kuin aiemmille kuntajärjestäjille.

Rahoitusuudistuksen yhteydessä Suomeen tehdään palvelulupausta, jossa määritellään kansalaisille tarjottavat palvelut.

Yhtenä taustasyynä on EU:n potilasdirektiivi, joka mahdollistaa kaikille EU-kansalaisille palveluiden hakemisen toisista jäsenmaista.

Käytännössä palvelulupaus on korrektimpi termi priorisoinnille. Mistä palveluista voi karsia?

– Keskusteluun nousee aina se, onko yhteisillä varoilla pakko hoitaa itseaiheutettuja sairauksia, jotka johtuvat alkoholista, tupakasta, liikalihavuudesta ja liikkumattomuudesta. Mutta missä menee raja siinä, mikä on itseaiheutettua, Tainio pohtii.

Lääkärinä hän pitää tällaista keskustelua vaarallisena. Rajanveto on vaikeaa, koska ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita ja kenen tahansa elämänhallinta voi järkkyä yllättävissä tilanteissa.

– Kukaan meistä ei tiedä, missä tilanteessa on itse vuoden päästä.

Tainion mielestä säästöjä saataisiin hyvillä ja kustannustehokkailla hoitokäytännöillä. Hän viittaa tutkimuksiin, joissa polven nivelkierukkaan tai olkapäähän tähystysleikkauksena tehdyt pienet toimenpiteet on todettu hyödyttömiksi.

Tainio panostaisi myös potilasturvallisuuteen, koska erilaiset potilasvahingot maksavat vuosittain Suomen valtiolle jopa miljardi euroa.

Olen oppinut tuntemaan Hannan erittäin ammattitaitoisena, ystävällisenä ja tunnollisena asiapoliitikkona, jota on arvostettu yli puoluerajojen. Hänellä on laaja ja monipuolinen kokemus sekä kunta-alasta että sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Johanna Loukaskorpi (sd.)
Tampereen kaupunginvaltuutettu

Omat käänsivät selkänsä

Tampere on Hanna Tainiolle merkityksellinen paikkakunta. Syntyperäinen tamperelainen valitsi ammattinsakin sen perusteella, ettei kotia tarvinnut vaihtaa. Suvun perinteen jatkaminen ja lakimieheksi opiskelu olisivat edellyttäneet muuttoa.

Kun Hanna aloitti opinnot Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, hänen juristi-isänsä Risto Tainio valittiin Hämeen läänin maaherraksi. Hannakin lämpeni politiikalle pikkuhiljaa.

– Mitä pidemmälle erikoistuin lääketieteessä, sitä enemmän kiinnostuin laajemmasta katsannosta ja yhteiskunnan toimintadynamiikasta.

Valmistuttuaan häntä pyydettiin ehdolle Tampereen kuntavaaleihin. Siitä alkoi seitsemän kauden eli melkein 30 vuoden mittainen ajanjakso kunnallispolitiikassa.

Vuonna 2005 hänet valittiin valtuuston puheenjohtajaksi ja myöhemmin puolueen pormestariehdokkaaksi.

Poliittisen uransa huipulla hän oli kansanedustajana vuosina 2011–2015. Hänet valittiin eduskuntaan Pirkanmaan äänikuningattarena yli 10 000 äänellä.

Kevään 2015 eduskuntavaaleissa äänimäärä suli alle puoleen, ja hän putosi eduskunnasta.

Vaalitappioon vaikutti se, että Tainio oli äänestänyt Tampereen kaupunginvaltuustossa omaa sosiaalidemokraattista valtuustoryhmäänsä vastaan syksyllä 2013. Tainiota oli varoitettu ryhmästä erottamisesta, mutta hän äänesti silti rantatunnelin rakentamisen puolesta.

– Ratkaisu oli oikea ja välttämätön. Tunnelia oli suunniteltu jo 1990-luvulta lähtien, eduskunta oli myöntänyt rakentamiseen rahaakin. Tunneli oli ensimmäistä lapionpistoa vailla, ja katsoin, että sillä oli merkittävä työllisyysvaikutus Tampereelle.

Kun louhinnat alkoivat vuoden 2014 alussa, muutkin tunnelipäätöstä odottaneet keskustan kehittämishankkeet, kuten kaupunkiraitiotien ja uuden monitoimihallin rakentaminen, pääsivät käyntiin.

Vaikka Hanna on alallaan kovan luokan ammattilainen ja osaaja, hän ei koskaan nosta itseään muiden yläpuolelle, vaan kunnioittaa ihmisiä sellaisina kuin he ovat. Hän osaa kuunnella muita ja keskustella vaikeistakin asioista.

Kristiina Salonen
kansanedustaja (sd.)

Ei paluuta politiikkaan

Poliittisen työn rinnalla Tainio on tehnyt uraa kirurgina ja urologina. Hän työskenteli pitkään sairaalalääkärinä ja piti yksityisvastaanottoa lähes 30 vuoden ajan, jopa eduskunnassa ollessaan. Kuntaliiton pestissä hän katsoi parhaaksi lopettaa lääkärin työt.

– Tuntuu vähän oudolta, etten enää pidä vastaanottoa. Urologeille kyllä riittäisi nyt paljon töitä, kun väki vanhenee ja uusia hoitomuotoja on tullut lisää.

Seuraavat seitsemän vuotta Tainio, 55, on kiinni Kuntaliitossa, eikä usko palaavansa lääkäriksi tai poliitikoksi enää eläkeiän kynnyksellä.

Työtä riittää kunta-alallakin. Jos hän saisi vapaat kädet, hän rakentaisi kuntiin toimivia palveluketjuja.
Lapsiperheiden tukena olisi neuvoloiden, varhaiskasvatuksen, koulun ja sosiaalipalveluiden muodostama ketju aina raskauden alusta aikuistumiseen asti.

– Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen olisi kaikkein paras panostus tulevaisuuteen, hän sanoo.