Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Taasko me syödään kengurua?

22.10.2010 09:03

HIRVENLIHA, mustikka ja kuorittu riisi olivat ainoat ruoka-aineet, joita ystäväni lapsi pystyi syömään 2-vuotiaana. Kaikki muu aiheutti allergisia reaktioita, joiden vakavuus vaihteli pienistä vatsanväänteistä äkilliseen kokovartaloihottumaan. Kahdesti lapsi kiidätettiin ambulanssilla yliopistosairaalaan anafylaktisen reaktion takia.

Silti ystäväni jaksoi iloita siitä, että hänen lapsensa söi sentään lähiruokaa. Allergiaperheiden tukiryhmästä hän tunsi perheen, jonka tytär pysyi hengissä karpaloilla ja paikallisen Citymarketin tilaamalla kengurunlihalla.

Allergiaperheissä elämä pyörii ruoan ympärillä. Kaikki ateriat on valmistettava itse perusraaka-aineista. Jos suuhun eksyy hippunenkin jotain sopimatonta, luvassa voi olla itkuisia öitä, rikkiraavittu iho tai viikkoja kestävä ummetus.

Uusien aineiden varovainen lisääminen ruokavalioon voi päättyä epäonnistumiseen, jonka jälkeen palataan nollapisteeseen: hirvenlihaan ja mustikkaan. Huoli lapsen kasvusta ja normaalista kehityksestä on musertava.

Noin 5-8 prosenttia alle 2-vuotiaista suomalaisista on tutkitusti allergisia jollekin ruoka-aineelle. Herkistyminen voi tapahtua äidinmaidon, lapsen oman ruokailun ja todennäköisesti jopa ihon tai hengitysteiden välityksellä.

Ruoka-aineallergioiden aiheuttajaa ei tiedetä, eikä niiden ennaltaehkäisemiseksi voida Käypä hoito -suosituksen mukaan tehdä juuri mitään. Äidin raskauden tai imetyksen aikaisilla ruokavaliorajoituksilla ei ole vaikutusta. Myöskään yleisesti allergisoivien ruokien myöhäisellä aloituksella ei ole voitu vähentää ruoka-allergian ilmaantumista. On mahdollista, että allergiavaarassa oleva lapsi saattaa välttää atooppisen ihottuman, jos hänelle annetaan probioottivalmisteita heti syntymän jälkeen.

Tällä viikolla Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä julkaistiin laaja suomalaistutkimus, jonka mukaan lapsen herkistyminen ruoka-aineille on yhteydessä sikiöaikaiseen altistukseen. Loka-marraskuussa syntyvillä on kolme kertaa enemmän maito- ja kananmuna-allergiaa kuin kesävauvoilla.

Lapsen syntymää ei kuitenkaan kannata yrittää ajoittaa tiettyyn vuodenaikaan, sillä tutkijoiden mukaan syy-yhteyttä esimerkiksi siitepölyaltistumisen ja ruoka-allergioiden välillä ei voitu vahvistaa.

Lohdullista lasten ruoka-aineallergioissa on se, että valtaosalla oireet katoavat vähitellen kouluikään mennessä. Pahimmat oireet helpottivat myös ystäväni lapsella, joka on jo teini-ikäinen. Hän tosin joutuu välttämään yleisimmin allergisoivia ruokia lopun ikänsä.

Toivon mukaan kengurunlihalla elänyt tyttökin kasvoi terveeksi nuoreksi naiseksi.

Erja Elo
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimittaja.


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Rivi poikineen
01.07.2010 07:05

01.07.2010 07:05


Toimitusjohtajasta apteekkariksi
01.07.2010 06:13

01.07.2010 06:13


Ravintolisissä jälleen lääkeaineita
29.06.2010 14:38

29.06.2010 14:38


Lääkkeiden arvonlisävero nousee
29.06.2010 08:11

29.06.2010 08:11


Rinnakkaislääkkeille oma sivusto
28.06.2010 09:42

28.06.2010 09:42


Kokonaislääkityksen arvioinnissa puutteita
24.06.2010 09:11

24.06.2010 09:11


Ei käy kateeksi
24.06.2010 08:36

24.06.2010 08:36


Turusta virtuaalista apteekkipalvelua
24.06.2010 08:30

24.06.2010 08:30


Aldara-valmiste menetti korvattavuuden
23.06.2010 13:27

23.06.2010 13:27


Hälsokoll-palvelu hyvin markkinoille
23.06.2010 09:02

23.06.2010 09:02


Suvi-Anne Siimes EFPIA:n komiteaan
22.06.2010 16:08

22.06.2010 16:08


Viisi uutta erityiskorvattavaa
18.06.2010 13:24

18.06.2010 13:24


Salkku aukesi myös Apteekkiverkottomille
18.06.2010 13:15

18.06.2010 13:15


Punkkirokote tarpeen Baltiassa
18.06.2010 09:03

18.06.2010 09:03


Toimiva terveyskeskus
17.06.2010 22:50

17.06.2010 22:50


Apteekkien tietosuojat syynissä
17.06.2010 15:06

17.06.2010 15:06


EMA: Rotavirusrokotteiden käyttörajoitukset tarpeettomia
16.06.2010 09:16

16.06.2010 09:16


Markku Knuutilasta apteekkineuvos
14.06.2010 12:57

Arvonimet 14.06.2010 12:57


Siirtoapteekkien historia ainutlaatuisena kirjana
11.06.2010 12:35

11.06.2010 12:35


Lääkelain muutokset etenivät eduskuntaan
11.06.2010 12:30

11.06.2010 12:30


Avoin Kela
11.06.2010 10:09

11.06.2010 10:09


Työ torppaa futisfaniutta
11.06.2010 07:17

11.06.2010 07:17


Sydäntauti- ja diabetesriski selviävät entistä paremmin
09.06.2010 10:23

09.06.2010 10:23


”Työpaikan tuki oli tärkeää”
08.06.2010 12:05

08.06.2010 12:05


D-vitamiini unohtuu pienokaisilta
07.06.2010 08:20

07.06.2010 08:20


Apoteksamariten vastaa ketjujen haasteeseen
04.06.2010 10:24

04.06.2010 10:24


Kiitoksen paikka
04.06.2010 10:15

04.06.2010 10:15


Verkostosta voimaa
04.06.2010 10:03

04.06.2010 10:03


Murahduksia Otso apteekista
04.06.2010 08:06

04.06.2010 08:06


Pyöreitä vuosia
04.06.2010 08:04

04.06.2010 08:04