Sydäntaudit tappavat eniten naisia
13.09.2013 11:44 ISTOCKPHOTO
Naisilla ensimmäinen sydänsairausdiagnoosi on yleensä sydämen vajaatoiminta.
Sydän- ja verisuonisairauksia on pidetty perinteisesti miesten sairauksina. Kuitenkin nykyään niihin kuolee Suomessa ja muualla Euroopassa enemmän naisia.
Sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantuvuuden ja niihin liittyvän kuolleisuuden painopiste on siirtynyt työikäisistä miehistä vanhempiin ikäryhmiin, etenkin naisiin.
Tämän vahvistaa lääketieteen lisensiaatti Hanna-Riikka Lehdon väitöstutkimus, joka tarkastetaan huomenna Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.
Tutkimuksen mukaan ensimmäisen akuutin sepelvaltimotautikohtauksen ilmaantuvuus, kohtaustaajuus ja kohtaustappavuus sekä kuolleisuus sepelvaltimotautikohtaukseen ovat laskeneet alle 55-vuotiailla naisilla hitaammin kuin miehillä ja vanhemmilla naisilla.
Lehto käytti tutkimusaineistona muun muassa vuosina 1992–2007 tehtyä FINRISKI-tutkimusta sekä kahden kansallisen sydän- ja verisuonitautirekisterin tietoja vuoden 2010 loppuun asti.
Aineiston perusteella korkea sydän- ja verisuonisairausriski oli 25–54-vuotiailla naisilla melkein yhtä yleinen kuin miehillä. Korkean riskin taustalla olivat naisilla lihavuus ja diabetes.
Yleisin ensimmäinen sydänsairausdiagnoosi oli naisilla sydämen vajaatoiminta ja miehillä ei-tappava sepelvaltimotautikohtaus.
Lehdon mukaan sydän- ja verisuonisairauksien keskeisiin riskitekijöihin tulisikin kiinnittää entistä tehokkaammin huomiota myös nuorilla naisilla, joiden sydän- ja verisuonisairausriskiä on perinteisesti pidetty matalana.
ERJA ELO
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|