Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Suomalaistutkimus pika-analyysimenetelmistä palkittiin

Tutkimus 02.03.2016 14:13 INKERI HALONEN ARI AALTO

Helsingin yliopiston Biokeskus Viikissä.

Helsingin yliopistossa kehitetyn menetelmän avulla voidaan tehdä nopeita ja luotettavia analyysejä esimerkiksi tabletin sisältämistä lääkeaineista.

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan yliopistotutkija, dosentti Tiina Kauppila kollegoineen on saanut Rapid Communications in Mass Spectrometry -lehden kolmannentoista RCM Beynon -palkinnon.

Palkinto tuli tutkimuksesta, jossa yhdistettiin Helsingin yliopistossa kehitetty pinta-analyysitekniikka kaupalliseen ioniliikkuvuus-massaspektroskopialaitteistoon.

Uudella menetelmällä voidaan tehdä nopeita ja luotettavia analyysejä esimerkiksi ruoka-aineiden vitamiineista tai kuivuneiden veripisaroiden sisältämistä lääkeaineista.

– Ioniliikkuvuuserotuksen avulla monimutkaisista näytteestä voidaan havaita tavallista pienempiä pitoisuuksia. Käytimme laitteistoa analysoimaan vitamiineja ruoka-aineista sekä lääkeaineita väärennetyistä tableteista ja kuivatuista veripisaroista, Tiina Kauppila sanoo.

Kaikki analyysit tehtiin suoraan tutkittavien näytteiden pinnasta ilman minkäänlaista esikäsittelyä. Tabletit esimerkiksi analysoitiin tablettimuodossa ja veripisarat suodatinpaperiin imeytettyinä. Analyysit kestivät vain sekunteja.

Kehitettyä menetelmää voidaan jatkossa käyttää esimerkiksi lääkeaineiden, huumeiden tai myrkyllisten kemikaalien seulontaan tableteista, ympäristönäytteistä tai ruoka-aineista.

Menetelmästä uskotaan olevan apua erityisesti tilanteissa, joissa näytteessä olevat muut aineet häiritsevät tunnistusta ja kiinnostavien yhdisteiden pitoisuudet ovat pieniä.

Tutkimus tehtiin 2014 yhdysvaltalaisessa Georgia Institute of Technologyssa suomalaistutkija Riikka Räsäsen vierailun aikana.