Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

SSRI-lääkkeet alkuraskaudessa eivät lisää epämuodostumia

Lääkehoito 18.05.2015 15:15 UUTISPALVELU DUODECIM INGIMAGE

Lääkitysten sijaan epämuodostumat johtuvat todennäköisesti jostain perheeseen, perimään tai elintapoihin liittyvästä seikasta.

Raskauden aikana serotoniini-masennuslääkkeitä käyttävien vauvat eivät todennäköisesti ole sen suuremmassa epämuodostumien vaarassa kuin muutkaan vauvat, pohjoismainen yhteistutkimus osoittaa.

Serotoniinin takaisinoton estäjät eli SSRI-lääkkeet ovat yleisimpiä raskauden aikana käytettäviä masennuslääkkeitä, mutta niiden turvallisuus on kyseenalaistettu joissain aikaisemmissa tutkimuksissa.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa kaikkiaan noin 37 000 lasta oli altistunut serotoniinin takaisinoton estäjille alkuraskaudesta, ja heistä 3,7 prosentilla todettiin synnynnäinen epämuodostuma.

Verrokkivauvoista, joiden äidit eivät olleet käyttäneet serotoniinilääkkeitä, synnynnäisiä epämuodostumia oli 3,1 prosentilla. Lääkkeille altistuneilla oli siis hieman enemmän epämuodostumia.

Tulokset kuitenkin muuttuivat, kun analyysi rajattiin lapsiin, joiden sisarus ei ollut altistunut SSRI-lääkkeille raskauden aikana. Tällöin epämuodostumien riski putosi muiden lasten tasolle. Näin ollen lääkitysten sijaan yhteydet johtuvat todennäköisesti jostain perheeseen, perimään tai elintapoihin liittyvästä seikasta.

Myöskään venlafaksiini, joka kuuluu serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjiin, ei lisännyt epämuodostumia. Havainto on tervetullut, sillä venlafaksiinia käytetään usein SSRI-lääkkeiden sijasta.

Tutkimuksessa käytettiin rekisteritietoja Suomesta, Tanskasta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista. Tutkimuksessa käytettiin 2,3 miljoonan äiti–lapsiparin rekisteritietoja vuosilta 1996–2010.