Somessa kokonaisuus unohtuu

HELSINGIN SANOMAT uutisoi Yliopiston Apteekin sivuapteekin avaamisesta Espoon Isoon Omenaan, jota on hidastanut valitusprosessit hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen (HS 27.8.).

Uutinen sai aikaan vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa paitsi valitusprosesseista myös apteekkilupajärjestelmästä.

On totta, että valitusprosessit vievät nykyisin aivan liian paljon aikaa hallinto-oikeuksien ruuhkautumisen vuoksi. Samalla on kuitenkin muistettava, että viranomaispäätöksiin kuuluu oikeusvaltiossa valitusoikeus, jota toki pitää käyttää harkitusti. Kauppapaikkoihin ja kaavoitukseen kohdistuvat valitusprosessit ovat hyvin yleisiä myös päivittäistavarakaupan alalla.

Apteekkilupien osalta asiaan oli tulossa muutos jo viime hallituskaudella. Eduskunnan käsiteltävänä oli hallituksen esitys, jonka mukaan uusien apteekkien perustamiseen liittyvästä oikaisuvaatimusmenettelystä luovuttaisiin. Se olisi nopeuttanut uusien apteekkien perustamista merkittävästi.

Valitettavasti hallituksen esitys raukesi, kun eduskunta ei ehtinyt sitä sote-kiireiltään käsitellä. Tiettävästi esitys on tulossa uudelleen eduskunnan käsittelyyn alkavalla syysistuntokaudella.

UUTISEN HERÄTTÄMÄSSÄ some-keskustelussa kysyttiin myös, miksi apteekkia ei voi perustaa vapaasti, kuten esimerkiksi yksityisen lääkäriaseman.

Apteekkitoiminta on osa terveydenhuoltoa, ei vain markkinataloutta.”

Syynä on se, että yksityinen terveydenhuolto täydentää julkista terveydenhuoltoa. Apteekit eivät täydennä julkista palvelua, vaan hoitavat julkista palvelutehtävää - avohoidon lääkehuoltoa - kotimaiseen yrittäjyyteen pohjautuen.

Aivan kuten julkisissa terveyspalveluissa, valtiovalta joutuu huolehtimaan siitä, että palveluita on tasaisen kattavasti ja yhdenvertaisesti tarjolla koko harvaan asutussa maassa. Tätä ohjausta valtio toteuttaa apteekkien perustamiseen liittyvällä viranomaisen sijainnin ohjauksella.

Apteekkilupaviranomaisena Fimean tehtävänä on perustaa uusia apteekkeja väestömäärältään kasvaville alueille. Näin se on tehnytkin - erityisesti viime vuosina. Pelkästään pääkaupunkiseudulle ollaan avaamassa kymmenkunta uutta apteekkia.

Uusia apteekkeja perustaessaan Fimea joutuu arvioimaan myös sitä, ettei apteekkikoko mene liian pieneksi, jolloin kattavan lääkevaraston ylläpito ja apteekin edellytykset hoitaa lääkehuollon lakisääteisiä tehtäviä vaarantuisivat.

Some-keskusteluissa korostuu usein yksittäiset ongelmakohdat, joihin toki pitää puuttua, mutta samalla unohtuu kokonaisuus ja jo tehdyt toimenpide-ehdotukset. Somessa unohtuu myös, että apteekkitoiminta on osa terveydenhuoltoa, ei vain markkinataloutta.

Kirjoittaja on proviisori ja Apteekkariliiton viestintäjohtaja.