Selvitysmiehen ehdotukset lääkesäästöistä valmistuivat

Ehdotus ei yhdistäisi lääkekorvausluokkia, mutta uudistaisi korvausjärjestelmää muun muassa diabeteslääkkeiden osalta. Myös viitehintajärjestelmän hintakilpailua ja lääkevaihtoa lisättäisiin.

Biosimilaarit ja rinnakkaistuontivalmisteet saattavat tulla vaihtokelpoisiksi ja muiden kuin insuliinivalmisteiden korvattavuus muuttua diabeteksen hoidossa, jos selvitysmies Heikki Ruskoahon ehdotukset ensi vuonna tehtävistä 134 miljoonan euron lääkesäästöistä toteutuvat.

Ruskoaho on farmakologian ja lääkekehityksen professori Helsingin yliopistossa ja on toiminut Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja elokuusta 2014 lähtien.

Vuoden 2017 lääkesäästöihin liittyen sosiaali- ja terveysministeriö pyysi Ruskoahoa selvittämään korvausjärjestelmän ajantasaisuutta, tarkistamaan sairauksien ja lääkkeiden luokittelun ajantasaisuutta sekä selvittämään mahdollisuutta lisätä lääkevaihtoa ja pohtimaan muita mahdollisia säästökeinoja.

Lääkekorvausluokkia ei pidä yhdistää 

Ruskoaho pitää nykyisen lääkekorvausjärjestelmän uudistamista perusteltuna, mutta toteaa, että se edellyttää laajaa lääketieteellistä selvitystyötä ja muuta valmistelua.

Selvitysmies ei siksi ehdota korvausluokkien yhdistämistä tai siirtymistä yhteen korvausluokkaan osana ensi vuoden säästöjä.

Osa diabeteslääkkeistä alempaan erityiskorvausluokkaan

Selvitysmies ehdottaa, että diabeteksen hoidossa muut kuin insuliinivalmisteet siirretään alempaan (65%) erityiskorvausluokkaan.

Viime vuosina tyypin 2 diabeteksen hoitoon on edullisen metformiinin rinnalle tullut uusia, aikuistyypin diabeteksen hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, joiden käyttö lisääntyy voimakkaasti.

Jos korvausluokkaa muutettaisiin, näiden diabeteslääkkeiden korvattavuus tulisi samalle tasolle sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa käytettävien lääkkeiden kanssa.

Hintakilpailua ja lääkevaihtoa lisättävä

Ruskoaho toteaa, että viitehintajärjestelmän käyttöönotto laski lääkkeiden hintoja nopeasti ja tuotti lyhyellä aikavälillä merkittäviä säästöjä. Järjestelmää tulee kuitenkin kehittää edelleen.

Mahdollisia hintakilpailun tehostamistoimenpiteitä voisivat Ruskoahon mukaan olla lääketaksan mukaisen viitehintapäivitysvälin pidentäminen nykyisestä kahdesta viikosta, hintaputken kaventaminen ja/tai hintojen nousun rajoittaminen hintakauden aikana sekä viitehintajärjestelmän laajentaminen koskemaan rajatusti myös rinnakkaistuontivalmisteita.

Hän pitää myös välttämättömänä, että kieltäessään lääkevaihdon edullisempaan valmisteeseen potilas maksaisi viitehinnan ylittävän osan itse eikä tämä osuus kerryttäisi lääkekattoa.

Epilepsialääkkeet lääkevaihdon piiriin

Epilepsialääkkeitä myytiin vuonna 2014 noin 59 miljoonan euron arvosta. Epilepsialääkkeistä erityisesti pregabaliinia ja gabapentiiniä käytetään kuitenkin runsaasti myös muiden sairauksien, muun muassa neropaattisen kivun, ahdistuneisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön, hoitoon.

Epilepsialääkkeet on tähän asti rajattu lääkevaihdon ulkopuolelle eikä lääkevaihtoa ei ole kliinisistä syistä pidetty turvallisena.

Raportissa ehdotetaan, että lääkevaihtoa laajennettaisiin kattamaan ATC-luokan N03 lääkkeet muissa kuin epilepsiaindikaatioissa.

Selvitysmiehen mukaan N03 lääkkeet ovat kuitenkin myös epilepsiassa vaihtokelpoisia siten, että hoitava lääkäri päättää vaihdosta ja valvoo sen toteutusta.

Biosimilaarit vaihtokelpoisiksi

Ruskoaho ehdottaa, että biosimilaarit olisivat vaihtokelpoisia siten, että hoitava lääkäri päättää vaihdosta ja valvoo sen toteutusta.

Apteekissa tehtävän automaattisen lääkevaihdon piiriin biosimilaarit eivät tässä vaiheessa tulisi.

Selvitysmiehen mukaan biosimilaarien tehokkaalla käyttöönotolla voitaisiin huomattavasti hillitä biologisista lääkkeistä aiheutuvaa kustannusten kasvua.

Biosimilaari on alkuperäisen biologisen lääkkeen kopio, joka tulee markkinoille alkuperäisen biologisen lääkkeen patenttisuojan umpeuduttua. Niiden teho on todettu samanlaiseksi kuin alkuperäislääkkeidenkin, eikä vaihtoihin liittyviä vakavia haittoja ole raportoitu.

Riskinjakomenettelyä kehitettävä

Selvitysmiehen mukaan myös Suomessa tulisi selvittää mahdollisuus sisällyttää suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuva riskinjakomalli yhtenä lääkekorvausjärjestelmään uutena sääntelykeinona.

Erilaiset lääkeyritysten ja korvattavuus- ja hintaviranomaisten väliset avohoidon lääkkeisiin liittyvät riskinjakomallit ovat yleistyneet Euroopassa viime vuosina.

Niiden tavoitteena on mahdollistaa uusien innovatiivisten lääkkeiden pääsy julkisen korvausjärjestelmän piiriin ja samalla hallita nykyistä paremmin uuden lääkkeen käyttöönoton kustannusvaikuttavuuteen ja taloudellisuuteen liittyvää epävarmuutta.

Lääkehävikki pienemmäksi toimituskriteereitä tarkentamalla

Selvitysmies ehdottaa, että peruskorvattavien lääkkeiden toimituskäytäntöjä muutettaisiin niin, että lääkettä voidaan toimittaa korvattuna vasta kun edellinen erä on käytetty lähes kokonaan.

Menettely on tällä hetkellä käytössä erityiskorvattavia lääkkeitä, rajoitetusti korvattavia lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja lisäkorvattavia lääkkeitä toimitettaessa.

Suomen Apteekkariliitto on arvioinut, että apteekista hankittuja reseptilääkkeitä jää käyttämättä vuosittain jopa 95–125 miljoonan euron arvosta.

Summa vastaa noin 3–4 prosenttia koko Suomen reseptilääkemyynnistä.

Selvitysmies ehdottaa myös, että erityisen kallista lääkettä saisi kerralla vain yhden kuukauden lääkemäärän korvattuna sitomalla kuukauden toimitusmäärä korvausluokasta riippumatta hintaan.

Raportti Ruskoahon ehdotuksista julkaistiin perjantaina 13.5.