Sairaalabakteeri ei tunne rajoja
25.09.2013 09:39 ISTOCKPHOTO
Eurooppalaiset sairaalat avaavat ovensa pian potilaille, kun EU:n potilasdirektiivi tulee voimaan. Samalla liikkuvat resistentit bakteerit.
Ensi vuoden alusta lähtien potilaat voivat hakea hoitoa vapaasti EU:n alueella.Todennäköisesti moni suomalainenkin lähtee terveysturistiksi halvempien leikkaushintojen perässä.
Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovisen mielestä ihmiset riskeeraavat terveytensä.
– Vaikka tuntuisi houkuttelevalta lähteä ulkomaille edulliseen leikkausoperaatioon, varoitan vakavasti, että samalla täytyy selvittää kyseisen alueen sairaala-infektioiden määrä ja taudinaiheuttajat.
Se voi Huovisen mukaan olla vaikeaa, koska julkisuuteen jaettavat luvut eivät ole luotettavia.
– Ainakaan minä en menisi leikkaukseen muualla kuin Suomessa. Täällä sairaaloiden turvallisuustaso on huippuluokkaa, hän sanoo.
Sairaaloiden tilanne voi tosin muuttua, sillä maasta toiseen vaeltavat potilaat voivat tuoda myös Suomeen resistenttejä bakteereita, jotka alkavat levitä meidän sairaaloissamme.
– Tämä on jälleen alue, jossa bakteerit on täysin unohdettu!, Huovinen puuskahtaa.
Katastrofin partaalla
Bakteerien näkymätöntä maailmaa tunnetaan varsin huonosti, vaikka mikroskooppisen pienet eliöt vaikuttavat laajasti ihmisten elimistöön ja elinympäristöön.
Uusimpien tutkimusten mukaan bakteerit pystyvät suojaamaan meitä infektioilta, lihavuudelta, kroonisilta sairauksilta, allergioilta ja diabetekselta. Jopa syövältä. Toisaalta myös oikeanlaisten bakteerien puute sairastuttaa.
Suurin uhka normaalille suoliston bakteeristolle ovat antibiootit, jotka kehitettiin henkeä uhkaavien bakteeritautien hoitoon. Niiden käyttö infektioiden hoidossa mullisti lääketieteen, mutta nyt antibioottiresistentit bakteerit ovat ajamassa modernin terveydenhoidon kriisin partaalle.
Voidaanko bakteerien toimintaa kontrolloida muuten kuin antibiooteilla? Bakteeriopin professori haastaa keksijät kaikkialla maailmassa miettimään ratkaisua. Ilman sitä ihmiskunnalla on edessään katastrofi.
ERJA ELO
Lue artikkeli kokonaan tällä viikolla ilmestyvästä Apteekkarilehdestä.
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|