Sairaalabakteeri ei tunne rajoja
25.09.2013 09:39 ISTOCKPHOTO
Eurooppalaiset sairaalat avaavat ovensa pian potilaille, kun EU:n potilasdirektiivi tulee voimaan. Samalla liikkuvat resistentit bakteerit.
Ensi vuoden alusta lähtien potilaat voivat hakea hoitoa vapaasti EU:n alueella.Todennäköisesti moni suomalainenkin lähtee terveysturistiksi halvempien leikkaushintojen perässä.
Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovisen mielestä ihmiset riskeeraavat terveytensä.
– Vaikka tuntuisi houkuttelevalta lähteä ulkomaille edulliseen leikkausoperaatioon, varoitan vakavasti, että samalla täytyy selvittää kyseisen alueen sairaala-infektioiden määrä ja taudinaiheuttajat.
Se voi Huovisen mukaan olla vaikeaa, koska julkisuuteen jaettavat luvut eivät ole luotettavia.
– Ainakaan minä en menisi leikkaukseen muualla kuin Suomessa. Täällä sairaaloiden turvallisuustaso on huippuluokkaa, hän sanoo.
Sairaaloiden tilanne voi tosin muuttua, sillä maasta toiseen vaeltavat potilaat voivat tuoda myös Suomeen resistenttejä bakteereita, jotka alkavat levitä meidän sairaaloissamme.
– Tämä on jälleen alue, jossa bakteerit on täysin unohdettu!, Huovinen puuskahtaa.
Katastrofin partaalla
Bakteerien näkymätöntä maailmaa tunnetaan varsin huonosti, vaikka mikroskooppisen pienet eliöt vaikuttavat laajasti ihmisten elimistöön ja elinympäristöön.
Uusimpien tutkimusten mukaan bakteerit pystyvät suojaamaan meitä infektioilta, lihavuudelta, kroonisilta sairauksilta, allergioilta ja diabetekselta. Jopa syövältä. Toisaalta myös oikeanlaisten bakteerien puute sairastuttaa.
Suurin uhka normaalille suoliston bakteeristolle ovat antibiootit, jotka kehitettiin henkeä uhkaavien bakteeritautien hoitoon. Niiden käyttö infektioiden hoidossa mullisti lääketieteen, mutta nyt antibioottiresistentit bakteerit ovat ajamassa modernin terveydenhoidon kriisin partaalle.
Voidaanko bakteerien toimintaa kontrolloida muuten kuin antibiooteilla? Bakteeriopin professori haastaa keksijät kaikkialla maailmassa miettimään ratkaisua. Ilman sitä ihmiskunnalla on edessään katastrofi.
ERJA ELO
Lue artikkeli kokonaan tällä viikolla ilmestyvästä Apteekkarilehdestä.
Laatutyö kampitti karanteenin
|
Biologiset lääkkeet helpottavat vaikean astman oireita
|
Tutkimus: Ibuprofeeni voi olla parasetamolia parempi pienten lasten kivun ja kuumeen hoidossa
|
Apteekeista kertyi veroja liki 400 miljoonaa euroa
|
Huolena väsymys ja verenvuodot
|
Ruotsissa suljettiin kaksi apteekkia vakavien puutteiden takia
|
Nenäpäivää tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
|
Lipoproteiini (a) – uusi merkittävä sydänriski?
|
Verkkoapteekki kasvaa kohisten Ruotsissa
|
Tutkimus: Sähköinen resepti parantaa lääkehoidon laatua
|
Lääkelain uudistaminen etenee – muutosehdotukset jälleen lausuntokierrokselle
|
Luvialaisapteekki iloittelee somessa
|
Suomen Lääkehaku herättää kiinnostusta muissa Pohjoismaissa
|
Koronaan ei ole potilaalle maksutonta lääkehoitoa
|
EMA vaatii nitrosamiinitestausta metformiinivalmisteille
|
Polku ohjaa sekä sairastunutta että ammattilaisia
|
Apteekkariliiton ehdotus apteekkitalouden uudistamiseksi sai myönteisen vastaanoton
|
Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa
|
Tavoitteena hallittu muutos
|
Terveydeksi!-lehti jatkaa kärkipaikalla
|
Apteekkariliitto suosittelee maskin käyttöä apteekissa
|
Koronapandemia toi riskit esiin – maailman lääketuotanto riippuvainen Kiinasta
|
FIP: Apteekkien oltava mukana rokottamassa koronavirusta vastaan
|
Suomen apteekit valmiita koronarokotuksiin
|
Toinen koronavirusrokote eteni EMAn arviointiin
|
Klexane-valmisteen korvattavuus päättyy
|
Lääkehoidon arviointi tulisi liittää koneelliseen annosjakelupalveluun
|
Hyvinkään Kirjavantolpan apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Helsingin yliopistoon ehkä maailman ensimmäinen farmasian kestävän kehityksen professuuri
|
Apteekkariliitto: Maskien käyttöä harkittava asiakaspalvelussa
|