Sääntelyllä ohjataan lääkealan kokonaistaloutta

MIKÄ MERKITYS apteekkitoiminnalla on kansantaloudessa? Toimiiko sääntely veronmaksajan ja kuluttajan eduksi? Näitä kysymyksiä heitetään ilmaan osana apteekkialaa koskevaa keskustelua. Voidakseen vastata näihin kysymyksiin, on ymmärrettävä kokonaisuus.

Apteekkien vuotuinen verollinen lääkemyynti on noin 2,5 miljardia euroa, josta reseptilääkkeiden osuus on noin 2,1 miljardia. Kela maksaa noin 1,4 miljardia euroa lääkekorvauksina lääkkeiden käyttäjille. Yksittäisen lääkkeen käyttäjän maksuosuutta on viime vuosina lisätty vuotuisella 50 euron alkuomavastuulla ja toisaalta sitä rajoittaa 572 euron vuotuinen lääkekatto vuonna 2019.

RESEPTILÄÄKKEIDEN HINTOJEN pitämiseksi kohtuullisina ja lääkekorvausten kasvun hillitsemiseksi lääkkeiden hintoja säädellään monin tavoin. Lääkeyritykset voivat asettaa lääkkeen tukkuhinnan vapaasti ainoastaan lääkekorvausjärjestelmän ulkopuolella oleville lääkkeille, eli lääkkeille, joista Kela ei maksa korvauksia.

Apteekit eivät päätä lääkkeiden hinnoista. Valtioneuvosto päättää lääketaksalla lääkkeiden vähittäishinnat apteekeissa. Lääkkeiden tukkuhinta-alennukset apteekeille on kielletty, joten apteekkien kate on täysin säännelty. Tavoitteena on ollut lääkkeiden kohtuullinen hintataso ja samahintaisuus koko maassa.

Apteekin saama kate lääkemyynnistä ja -neuvonnasta on täysin eduskunnan ja valtioneuvoston päätösvallassa. Apteekkivero leikkaa apteekin katetta progressiivisesti lääkkeiden myynnin kasvaessa.

Lääketaksa-apteekkivero-mekanismi on päättäjille erittäin vahva sääntelykeino, jolla eri kokoisten apteekkien katetta voidaan sekä tarkastella että säädellä lääke lääkkeeltä. Niiden avulla myös viranomaiset ja poliittinen päätöksentekijä voivat varmistaa, etteivät lääkejakeluketjun muut toimijat – lääketeollisuus ja lääketukkukaupat – pääse alennuksilla ohjaamaan apteekista tarjottavien lääkkeiden valikoimaa.

Lääkkeiden hintakehitys 2009-2018

Reseptilääkkeet ovat halventuneet viime vuosina, itsehoitolääkkeiden hinta on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Lähde: Tilastokeskus

Kilpailun lisäämistä apteekkitoiminnassa perustellaan usein väitteellä, että kilpailun lisääminen laskisi lääkkeiden hintoja. Kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta tälle väitteelle ei löydy tukea, eikä oheinen grafiikkakaan väitettä tue.

APTEEKKITOIMINNAN VEROKERTYMÄ nykyisessä järjestelmässä on huomattavasti suurempi kuin muissa vaihtoehtoisissa järjestelmissä. Tämä johtuu siitä, että apteekkari on yksityinen elinkeinonharjoittaja ja apteekki on aina toiminimi, joten sen verotus on kokonaisuudessaan tuntuvasti ankarampaa kuin osakeyhtiön.
Yksityiset apteekit maksavat noin 2,3 miljardin euron lääkemyynnistään veroja yhteensä noin 637 miljoonaa euroa. Verokertymä muodostuu arvonlisäveroista (256 milj. eur), apteekkiveroista (160 milj. eur), palkkojen ennakonpidätyksistä ja henkilökunnan lakisääteisistä maksuista (159 milj. eur) sekä apteekkiyrittäjien veroista(62 milj. eur).

MAKROTALOUDEN KANNALTA on olennaista, että apteekkien toimintaan liittyvät verot palautuvat kokonaisuudessaan takaisin julkisen talouden tilinpitoon, sillä apteekit ovat kotimaisessa omistuksessa ja verot maksetaan Suomeen. Apteekkiyrityksen tulos verotetaan apteekkarin henkilökohtaisena tulona, joka osakeyhtiöstä poiketen sisältää yrityksen voiton lisäksi apteekkarin palkan. Osakeyhtiöön verrattuna veroprosentti on yli kaksinkertainen.
Apteekkien proviisoriomistajuuden purkaminen merkitsisi Suomessakin väistämättä myös kansainvälisten toimijoiden tuloa toimialalle. Tämä mahdollistaisi apteekkiliiketoiminnan tuloksen siirtämisen edullisemman verokohtelun maihin. Konsernilainojen avulla tehtävä suunnittelu on yleistä pääomasijoittajien ja monikansallisten yritysten keskuudessa.

Näin lääke-eurot jakautuvat

Apteekkien lääkemyynnin nettovoitto oli 37 miljoonaa euroa vuonna 2018. Väitteet apteekkien 100 miljoonan euron ylisuurista voitoista eivät siten pidä paikkaansa. Lähde: Apteekkariliitto

Yksityisapteekkien lääkemyynnin palkkaoikaistu nettotulos oli viime vuonna noin 37 miljoonaa euroa eli 1,4 prosenttia liikevaihdosta. Kaupan alalla yleinen nettotulos on noin 1,9 prosenttia, päivittäistavarakaupassa noin 2,5 prosenttia. Reseptivapaiden lääkkeiden, joiden osuus on noin 14 prosenttia apteekkien myynnistä, myyntikateosuus on toistaiseksi pitänyt kokonaislääkemyynnin nettotuloksen positiivisena.

APTEEKKISÄÄNTELYN TARKOITUKSENA on kansanterveydellisten tavoitteiden ohella varmistaa, että pääasiassa julkisen rahoituksen avulla toimiva jakelujärjestelmä on kattava, kannattava ja kustannustehokas. Sääntelyjärjestelmän ydintavoite – kansanterveys – on Suomessa saavutettu kustannustehokkaasti yleistä kaupanalaa vastaavalla nettotulostasolla.
Sääntelyjärjestelmän yksittäiset muutokset voivat johtaa ennalta arvaamattomiin makrotaloudellisiin vaikutuksiin, jotka eivät ole rahoittajien tai lääkkeiden käyttäjien intressissä puhumattakaan vaikutuksista terveyteen ja turvallisuuteen. Tarpeellisiksi katsottavia muutoksia voidaan viedä läpi vain kokonaisvaikutuksia selvittävien laajojen ja perusteellisten vaikutusarvioiden pohjalta.

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton talous- ja hallintojohtaja

Luvut päivitetty vuoden 2018 tietojen mukaisiksi 10.12.2019