Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen
Lääkehoito 05.04.2019 10:30 VIRPI EKHOLM ISTOCK
Tehokas verenohennuslääkitys estää aivoinfarkteja rytminsiirron jälkeen. Hoito on kuitenkin usein puutteellista, todettiin Turun yliopiston tutkimuksessa.
Lähes neljäsosalla potilaista veren INR-arvo laskee alle hoitotason kolmen viikon kuluessa rytminsiirrosta. Juuri tämä on kriittisin aika, jolloin verenohennuksen tulisi olla kunnossa, korostaa sisätautien erikoislääkäri Tapio Hellman Tyksistä, joka tutki aihetta väitöstutkimuksessaan.
Hellmanin mukaan INR-arvoja seurataan tiiviisti ennen rytminsiirtoa, sillä niiden tulisi olla hoitotasolla kolmen viikon ajan ennen toimenpidettä. Kun rytminsiirto on tehty, seuranta saattaa kuitenkin lopahtaa.
Eteisvärinä on sydämen yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, johon liittyy suurentunut aivoinfarktin riski. Jos eteisvärinä aiheuttaa elämänlaatua haittaavia oireita, rytmi voidaan palauttaa normaaliin sinusrytmiin sähköisellä rytminsiirrolla, joka kuitenkin lisää aivoinfarktiriskiä väliaikaisesti.
Tutkimusaineistossa on yli 1 300 varfariinihoitoa saavaa potilasta ja lähes 2 000 yli kaksi vuorokautta kestäneen eteisvärinäkohtauksen rytminsiirtoa vuosilta 2003–2016.
Tutkimus tukee antikoagulanttien käyttöä
Potilailla, joilla INR-arvo laski toimenpiteen jälkeen alle hoitotason, havaittiin korkeampi aivoinfarktiriski kuin muilla. Riski oli kohonnut myös, jos INR oli viiterajojen alaosan tuntumassa rytminsiirron aikana.
– Väitöstutkimukseni nostaa esiin kysymyksen, pitäisikö verenohennuslääkitystä tehostaa väliaikaisesti rytminsiirron jälkeen, jos potilas käyttää varfariinia. Tämän varmistaminen vaatisi kuitenkin laajemman, satunnaistetun tutkimuksen, Hellman toteaa.
Nykyisin yhä useampi eteisvärinäpotilas käyttää verihyytymien estossa uudempia antikoagulantteja, eli apiksabaania, dabigatraania, edoksabaania tai rivaroksabaania. Niiden käyttö on vaivattomampaa ja myös vuotoriskit ovat vähäisempiä kuin varfariinilla.
– Väitöstutkimus tukee uusien antikoagulanttien käyttöä. Verenohennuksen heikkenemisen riski on silloin rytminsiirron jälkeen vähäisempi, kunhan lääke muistetaan ottaa päivittäin, Hellman huomauttaa.
Väitöstutkimus tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa.
Korkea leposyke ennustaa terveiden sydänriskejä
|
Varovaisuutta diklofenaakin käyttöön
|
Diabetes ja syöpä liittyvät toisiinsa
|
Tiedossa runsas hyttyskesä
|
C-vitamiini voi lievittää rasitusastmaa
|
Tarkista työntekijän ammattioikeudet
|
Punkki voi tartuttaa riketsian
|
Äärimmäinen muistitesti
|
Kokonaisarviointi parantaa iäkkäiden terveydentilaa
|
Luonnonläheisyys ehkäisee allergiaa
|
Potilasturvallisuus huolestuttaa Ruotsin apteekeissa
|
EMA rajoittaa retigabiinin käyttöä
|
Kateellinen hyvinkääläisille
|
Probiootit estävät antibioottiripulia
|
Laiton lääketuonti rehottaa
|
Farmasia houkutteli hakijoita
|
Monet statiinit altistavat diabetekselle
|
Oraali-insuliini myötätuulessa
|
Apteekki taskussa
|
Ergonomia kuntoon apteekissa
|
10 miljoonaa sähköistä reseptiä
|
Vihreän ristin puolesta
|
Kadonneen biljoonan metsästys
|
Narkolepsiariski kasvoi myös aikuisilla
|
Väitös: Verenpaineen hoito ontuu
|
Ehkäisypilleri tarpeeksi turvallinen
|
Allergiat lisäävät keuhkoahtaumaa sairastavien oireilua
|
Susanna Huovinen peruspalveluministeriksi
|
Apteekista neuvoja vatsavaivojen hoitoon
|
Myyjiä tuijottavat asiakkaat
|