Rikollisuus leviää lääkealalle

Järjestäytynyt rikollisuus laajentaa toimintaansa huumekaupasta lääkerikoksiin paremman katteen ja pienempien sanktioiden vuoksi. Enää ei väärennetä pelkästään potenssivalmisteita, vaan myös kalliita syöpälääkkeitä. Väärennöksiä on päätynyt potilaille Suomessakin.

Huhtikuussa Euroopassa alkoi paljastua valtava lääkerikosten vyyhti. Suomestakin löytyi lääkeväärennöksiä laillisesta jakelukanavasta ensimmäistä kertaa.

Aluksi kyse oli ainoastaan yhdestä valmisteesta: rintasyövän hoitoon käytettävästä Herceptinistä, jota oli manipuloitu Italiassa. Pian väärennökseksi epäiltyjen lääkkeiden lista piteni.

– Nyt puhumme noin sadasta valmisteesta, Fimean yliproviisori Sami Paaskoski kertoo.

Joukossa on etupäässä kalliita ja suhteellisen harvinaisia sairaalalääkkeitä, mutta mahdollisesti myös joitakin avohoidon valmisteita. Väärennöksiä on saattanut tulla Suomeen aiemminkin, sillä Italiassa järjestäytynyt rikollisuus on ryöstänyt lääkkeitä sairaaloista ja lääkekuljetuksista ja ujuttanut niitä takaisin lailliseen jakeluun jo usean vuoden ajan.

Paaskoski pitää mahdollisena, että yksittäisiä väärennöksiä on päätynyt Suomessakin sairaalapotilaiden käyttöön.

Syyskuussa Suomeen päätyi väärennöksiä Romaniasta seitsemästä eri valmisteesta. Näistä viisi oli sairaalalääkkeitä ja kaksi avohoidon valmisteita, jotka kerättiin lokakuussa pois apteekeista. Väärennettyjä pakkauksia löytyi Suomesta yhteensä 245.

Fimean tiedossa ei kuitenkaan ole raportoituja potilashaittoja. Todennäköisesti käyttöön on päätynyt alkuperäislääkkeitä, joita ei ole manipuloitu. Ne ovat kuitenkin olleet väärennöksiä, koska niiden alkuperää tai hankintaketjuun liittyviä dokumentteja on vääristelty.

Härskeimmissä tapauksissa lääkeväärennös voi sisältää mitä tahansa. Rikolliset puristavat hämärissä tuotantolaitoksissa tabletteja tiilipölystä, musteesta, tiemaalista tai lattiavahasta

Esimerkiksi Pfizerin tuotteista on löydetty väärennöksiä 105 maasta. Kaikkiaan vuoden 2006 jälkeen näitä väärennöksiä on takavarikoitu 170 miljoonaa lääkeannosta.

Joka kymmenes sairaala ryöstetty Italiassa

Euroopanlaajuinen rikosvyyhti alkoi keriytyä auki keväällä, kun Saksassa Herceptinin uudelleenpakkaaja löysi lääke-erästä epäilyttävän näköisiä – nesteellä täytettyjä – ampulle­ja oikea tuote sisälsi kuiva-ainetta.

Sittemmin selvisi, että viiden vuoden sisällä joka kymmenes italialainen sairaala on joutunut lääkevarkauden kohteeksi. Varkaat ovat saaneet haltuunsa syöpälääkkeitä, biologisia lääkkeitä ja immunosupressiiveja, ylipäätään kalliita, sairaalakäytössä olevia lääkkeitä, Paaskoski sanoo.

Erityisen houkuttelevia ovat kirkkaana nesteenä ampulleissa myytävät lääkkeet, joilla on kova kysyntä ja korkea yksikköhinta. Varkaat ovat myös kaivaneet sairaala-apteekkien jäteastioista tyhjiä ampulleja täyttääkseen ne vedellä. Manipuloituja pakkauksia on ujutettu varastettujen, mutta muuten aitojen lääkkeiden joukkoon.

Rikolliset eivät aina edes pyri peittämään jälkiään huolellisesti, sillä moni tavoittelee kertaluontoisia pikavoittoja.

Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi sosiaali- ja terveysministeriöstä vahvistaa, että tämä on tulevaisuuden trendi.

– Kalliissa lääkkeissä väärentämisen etu on niin suuri ja sanktiot niin pienet, että jopa huumausainepuolelta siirtyy rikollisuutta lääkeväärennöksiin, hän sanoo.

Itä- ja Etelä-Italiassa varkaudet ovat keskittyneet mafian hallitsemille alueille. Ilmiö on kuitenkin leviämässä muuallakin Euroopassa. Samanlaisia lääkevarkauksia on tapahtunut myös esimerkiksi Etelä-Amerikassa.

Jos ensimmäinen laillinen ostaja ei osaa, ymmärrä tai halua selvitellä valmisteiden taustoja, pääsevät väärennökset etenemään vapaata reittiä mihin tahansa.

Närhen mukaan nyt käydään juoksukilpailua rikollisten ja viranomaisten välillä.

– Tämä herättää ajattelemaan, miten moninaisia väärentäjien keinot ovat. Emme saa millään lainsäädännöllä kiinni tällaista rikollista toimintaa. Tulevaisuudessa lääkkeisiin saadaan turvaominaisuuksia, mutta väärentäjät keksivät todennäköisesti sopivan keinon niiden kiertämiseen.

Aiemmin lääkeväärennökset keskittyivät lähinnä laihdutus- ja potenssivalmisteisiin ja myynti tapahtui yksinomaan netissä. Paaskoski kehottaakin kaikkia havahtumaan lääkeväärennösrikollisuuden muutokseen.

–Tutkintaviranomaisetkaan eivät vielä ymmärrä tätä ilmiönä. Mittakaava pitäisi laajentaa yksittäisistä nettituotteista koko lääkehuollon toimikenttään, hän sanoo.

Paaskoski haluaisi parantaa lääkkeiden käsittelyn ja varastoinnin valvontaa ennaltaehkäisevästi Suomessakin.

– Apteekeissa ja sairaaloissa on merkittäviä lääkevarastoja. Lääkealan pitäisi tiedostaa paremmin riskit, jotka liittyvät kulunvalvontaan, varastojen suojaukseen ja siihen, mitä kenelläkin on lupa tehdä. Nyt toiminta perustuu pitkälti luottamukseen, hän sanoo.

Väärennösten löytyminen laillisesta jakelukanavasta johtaa laajamittaisiin markkinoiltavetoihin. Pahimmillaan ne voivat aiheuttaa lääkkeiden saatavuusongelmia.

Ketju jakaa väärennöksiä hyvässä uskossa

Voivatko lääkejakeluketjun monimutkaistuminen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus olla riski ihmisten terveydelle? Esimerkiksi lääketukku Oriolan toimitusjohtaja Kimmo Virtanen on aiemmin kommentoinut Apteekkarilehdessä, että rinnakkaistuonti lisää välikäsien määrää ja siten myös lääkeväärennösten riskiä.

Paaskoski kertoo, että jokainen rinnakkaistuoja, käytännössä uudelleenpakkaaja, tarvitsee lääketehdastoimiluvan, joten se kuuluu säännöllisten viranomaistarkastusten piiriin. Rinnakkaistuojien kuuluu tarkistaa vastaanottamiensa lääkevalmisteiden laatu ja selvittää kauppakumppaninsa taustat.

Myyntikenttää mutkistavat kuitenkin erilaiset välittäjät, brokerit, jotka ostavat ja myyvät lääke-eriä eteenpäin ilman, että lääkkeet fyysisesti siirtyvät minnekään. Lisäksi kevään tapauksessa valmisteen alkuperän naamiointiin käytettiin pariakymmentä täysin tekaistua lääkeyritystä.

Vastuunalainen johtaja Pasi Virta Pfizerilta on sitä mieltä, että Suomessa käytössä oleva lääketukkujakelun yksikanavamalli on hyvä suoja potilaille, koska suoraviivaiseen ketjuun on vaikea päästä väliin.

– Toisaalta mitä tahansa voi tapahtua, jos tuotteen alkuperä häivytetään riittävän hyvin ja luodaan dokumentit, joilla siitä saadaan ”aito”. Jakeluketjussa moni välittää väärennöksiä eteenpäin hyvässä uskossa. Olen huolissani tästä.

Suuri kansanterveydellinen riski väärennökset eivät laillisessa jakelukanavassa kuitenkaan ole.

– Edelleen voidaan luottaa siihen, että Suomen apteekeista ja sairaaloista saa sitä lääkettä, mitä tarvitsee. Riski saada väärennetty lääke laillisesta jakelukanavasta on suorastaan marginaalinen, Paaskoski painottaa.

Tosin hän ei pidä mahdottomana, etteikö tulevan talven aikana Suomesta paljastuisi lisää lääkeväärennöksiä, jopa avohoidon puolelta.

Kovemmat sanktiot ja tiedotusta

Lääkerikosten suitsemisessa odotetaan apua EU:n lääkeväärennösdirektiivistä. Vuoden loppupuolella pitäisi selvitä, millainen turvaominaisuus lääkepakkauksiin jatkossa lisätään ja mitä tietoja se pitää sisällään.

EU-komissio jakaa samalla lääkkeet ”mustalle” ja ”valkoiselle” listalle muun muassa niiden väärennöshistorian ja -riskin perusteella.

– Reseptilääkkeissä pitää lähtökohtaisesti olla turvaominaisuus, poikkeukset on mainittu valkoisella listalla. Mustalla listalla taas ovat ne itsehoitolääkkeet, joihin turvaominaisuus tarvitaan. Tämä on iso show, kertoo Närhi.

Komissio ottaa kantaa myös siihen, missä vaiheessa apteekki skannaa turvaominaisuuden ja tarkistaa lääkepakkauksen aitouden. Tulossa on valtava tietojärjestelmä, jota todennäköisesti valvoo ja hallinnoi lääketeollisuus.

Turvaominaisuuksien on oltava lääkepakkauksissa vuonna 2017. Ulla Närhi ei usko tämän lopettavan lääkkeiden väärentämistä lopullisesti, mutta se tulee hankalammaksi.

Pasi Virta on samaa mieltä.

– Turvaominaisuus parantaa pakkauksen jäljitettävyyttä ja auttaa tarkistamaan aitouden, mutta sellaista pakkausta ei ole vielä tehty, etteikö joku osaisi sitä väärentää.

Keskustelijat ovat yhtä mieltä keinoista, joilla lääkeväärennöksiä voitaisiin kitkeä. Ensinnäkin pitäisi koventaa lääkerikoksista määrättäviä sanktioita, koska ne ovat vähäisiä esimerkiksi huumebisnekseen verrattuna.

Toisekseen voitaisiin ajatella uusia tarkastusvelvoitteita jakeluketjun alkupäässä niin, että ketjun muut toimijat voivat olla varmoja tukusta toiseen seilaavien lääkkeiden aitoudesta.

Kolmas seikka, keskustelijoiden mielestä ehkä tärkein, on kansalaisten informointi ja vaikuttaminen heidän käyttäytymiseensä. Tiedotuksesta ja kampanjoista huolimatta suomalaiset nimittäin tilaavat edelleen ”lääkkeitä” epämääräisistä nettiapteekeista.

Todennäköisesti Suomessakin on hoidettu potilaita, jotka ovat ostaneet netistä esimerkiksi väärennettyjä antibiootteja kausi-influenssaan ja saaneet niistä oireita, mutta eivät ole kertoneet sitä lääkärilleen, Virta toteaa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan useampi kuin joka toinen internetistä hankittu lääketilaus on väärennös. Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että väärennöksiä on niin kauan kuin kysyntää riittää.