Riisitautiset britit
29.02.2012 13:36
ENGLANTILAISISTA pikkulapsista ainakin neljänneksellä on D-vitamiinin vajaus. Valtion virallisen suosituksen mukaan alle viisivuotiaille tulisi antaa D-vitamiinilisää päivittäin.
Tämä tuli minullekin täytenä yllätyksenä. Puolitoistavuotias poikamme syntyi Englannissa, mutta kukaan ei ole minulle kertonut, että pojalle pitäisi antaa D-vitamiinia. En ole suosituksesta mistään kuullut tai lukenutkaan, en äitinä enkä proviisorina.
Hiljattain tehdyn kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia englantilaisista vanhemmista ja yli puolet terveydenhuollon ammattilaisista eivät olleet tietoisia ohjeistuksesta. Ei siis ihme, että riisitaudin esiintyvyys on lisääntynyt viimeisen 15 vuoden aikana. Tilanne on kärjistynyt siihen, että joidenkin pikkulasten kuolemien epäillään liittyvän vakavaan riisitautiin ja siten D-vitamiinin vajaukseen.
Eräs lastenlääkäri kertoi BBC:n uutisille näkevänsä vakavan riisitautitapauksen suunnilleen kerran kuukaudessa. Lievempiä tapauksia onkin sitten enemmän. Arvio, jonka mukaan neljänneksellä lapsista on D-vitamiinin puutosta, on siis luultavasti melkoinen aliarvio.
Aina eivät asiat olleet kuningaskunnassa näin huonosti, sillä lapsille annettiin ennen muinoin kalanmaksaöljyä. Sittemmin käytäntö lopetettiin, koska sitä pidettiin turhana. Mitä nykyään sitten pitäisi antaa? Kysytään apteekista!
Tiesin jo etukäteen, että apteekin hyllyltä ei D-vitamiinitippoja löydy. Menin kuitenkin äidin roolissa kysymään. Odotin edes jokseenkin viisasta vastausta, koska helmikuun alussa lähetettiin D-vitamiinisuosituksesta tiedote kaikkiin terveydenhuollon toimipisteisiin, apteekit mukaan lukien.
Minä:”Luin, että lapsille pitäisi antaa D-vitamiinilisää. Mitä suosittelet?”
Teknikko:”Eivät lapset tarvitse sitä. He saavat tarpeeksi D-vitamiinia ruoasta.”
M:”Ahaa, missä ruoissa sitä olisi erityisen paljon?”
T:”Esimerkiksi kasviksissa, kuten parsakaalissa.”
M:”Ahaa, mutta entä se suositus, josta luin BBC:n sivuilta? Siinä sanottiin, että lapsille tulisi antaa 10 mikrogrammaa D-vitamiinia päivittäin.”
T:”Se on virheellistä tietoa. Se koko juttu on väärin. Lapset voivat itse asiassa saada todella helposti yliannostuksen D-vitamiinia. 10 µg on todella suuri määrä lapselle.”
M:”Miksi joissakin muissa Euroopan maissa sitten suositellaan 10 µg päivittäin lapsille?”
T:”Koska siellä on niin köyhä ruokavalio.”
Loppuun teki mieli sanoa, että voisinko puhua esimiehesi kanssa. Annoin kuitenkin asian olla ja kävelin pois. Sisälläni kiehui! Näin käy, kun apteekissa saa antaa neuvontaa kuka tahansa koulutukseen katsomatta.
Onneksi meidän perheessä asiat ovat toisin. D-vitamiinitipat tuodaan Suomesta, niin kuin kahvit ja salmiakitkin.
Emilii Dove
Kirjoittaja on proviisori ja vapaa lääketieteen toimittaja. Hän asuu perheensä kanssa Englannissa, tekee keikkahommia apteekissa ja kirjoittaa terveysblogia osoitteessa www.healthberry.fi
Osallistu keskusteluun
