Puolet astmapotilaista huonossa hoitotasapainossa
22.08.2008 10:48
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan astmapotilaista puolella sairaus ei ole hyvässä hoitotasapainossa ja sairaus rajoittaa elämää. Suomessa astmaatikot voivat kuitenkin paremmin kuin useissa muissa maissa.
Suomen Lääkärilehdessä tänään julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin astmaatikkojen kokemuksia ja käsityksiä sairaudestaan, sen hoidosta sekä sen vaikutuksista päivittäiseen elämään. Tällaista tietoa on aiemmin ollut saatavilla vain vähän. Haastattelututkimukseen osallistui kaikkiaan 142 suomalaista astmaatikkoa.
- Tulokset vahvistavat käsitystä, että monenkaan suomalaisen astmaatikon hoito ei ole optimaalinen. Rajoittuneesta otoksesta huolimatta tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina ja huolestuttavina, sillä tutkitut potilaat olivat ympäri Suomea eri terveyskeskusten hoidossa olevia lähinnä keskivaikeaa tai vaikeaa astmaa sairastavia potilaita, päätutkija, ylilääkäri Jouni Hedman Etelä-Karjalan keskussairaalasta sanoo.
Tutkimuksen mukaan lähes puolet (46 %) potilaista käytti vähintään kerran päivässä lyhytvaikutteista avaavaa lääkettä. Vielä useampi (64 %) uskoi hoitavansa sairauttaan kohtauslääkkeellä eikä ymmärtänyt vain lievittävänsä astman oireita.
- Astman taustalla on keuhkoputkien tulehdustila, jota pitää hoitaa säännöllisellä tulehdusta poistavalla lääkityksellä. Kohtauslääkkeen tarkoitus on vain tilapäisesti lievittää astman oireita ja usein käytettynä se on merkki astman huonosta hoitotasapainosta. Huonosti hoidettuna astma on vakava sairaus. Vaikuttaa siltä, ettei astman tulehduksellista perusluonnetta vieläkään ymmärretä tarpeeksi, Hedman arvioi.
Suomessa sitkeästi tehty astmatyö, esimerkiksi suomalainen astmaohjelma 1994-2004 apteekkiohjelmineen näyttää kantaneen hedelmää, sillä kansainvälisessä tutkimuksessa kohtauslääkettä käytti päivittäin 74 % potilaista, eli enemmän kuin Suomessa. (EK)
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|