Punkkirokote tarpeen Baltiassa
18.06.2010 09:03 ISTOCKPHOTO
Ilmaston lämmetessä punkit siirtyvät uusille alueille, kohti pohjoista.
Baltian maiden maaseudulle matkustavien kannattaa ottaa TBE-rokote, joka suojaa punkkien levittämältä puutiaisaivokuumeelta.
– Ihmiset eivät yleensä tiedä, että Viron, Latvian ja Liettuan maaseudulla on paljon puutiaisaivokuumetta kantavia punkkeja, kertoo infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Etelä-Karjalan Keskussairaalasta.
Riskialuetta ovat myös Tukholman saaristo, Tsekin tasavalta sekä osat Itävaltaa, Sveitsiä, Unkaria, Slovenia ja Saksaa. Esimerkiksi vaellusretkelle Keski-Eurooppaan lähtevän kannattaa harkita rokotetta.
Suomessa TBE-rokotteen tarve vaihtelee yksilökohtaisesti. Rokote kannattaa ottaa, jos liikkuu paljon luonnossa, mökkeilee tai veneilee Ahvenanmaalla tai Turun saaristossa. Näiltä alueilta on peräisin suurin osa maamme puutiaisaivokuumetapauksista. Lisäksi tautipesäkkeitä on löydetty Kokkolasta, Lappeenrannasta, Varkaudesta ja Simosta
Puutiaisaivokuume on raju, mutta harvinainen tauti. Siihen sairastuu Suomessa vuosittain 10-40 ihmistä ja infektioiden määrä kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä maamme punkeista noin prosentti kantaa TBE-virusta.
TBE-rokote annetaan kolmen pistoksen sarjana. Rokotteen antama suoja kestää aikuisella 3-5 vuotta, jonka jälkeen on otettava tehosterokotteita. Rokotetta voi antaa yksi vuotta täyttäneille, mutta sitä ei suositella alle 4-vuotiaille.
– Pienillä lapsilla tartunnat ovat äärimmäisen harvinaisia ja sairastuneet lapset selviävät lievin oirein, Suomalainen sanoo.
Ei suojaa borrelioosilta
Pekka Suomalainen muistuttaa, että punkkirokote ei anna mitään suojaa toista punkkien kantamaa tautia, borreliabakteerin aiheuttamaa borrelioosia vastaan.
– Amerikan markkinoilla oli aikanaan borrelioosirokote, joka vedettiin sivuvaikutusten takia markkinoilta. Tautia hoidetaan 2-3 viikon antibioottikuureilla.
Suomessa esiintyvistä punkeista peräti 10-50 prosenttia kantaa borreliabakteeria. Sen aiheuttamat borrelioositapaukset ovat lisääntyneet viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana selvästi Suomessa ja koko Euroopassa. Ahvenanmaalla niiden esiintyvyys on kasvainvälisestikin erittäin suurta.
Viime vuonna borrelioosi diagnosoitiin 1500 suomalaiselta, todellinen sairastuneiden määrä lienee useita tuhansia. Määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Paras suoja tautia vastaan on vaatetus ja jokailtainen punkkisyyni.
Ilmaston lämmetessä myös punkkeja levittäytyy uusille alueille.
– Euroopassa on jo näyttöä siitä, että ilmastonmuutos on saanut punkkivyöhykkeen siirtymään kohti pohjoista. Punkit viihtyvät lämpimässä ja lähellä suuria vesialueita, Suomalainen sanoo. (EE)
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|