Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Potilasyhdistysten sidonnaisuudet näkyviin

14.04.2010 09:35

Potilasyhdistysten pitäisi ilmoittaa aiempaa avoimemmin yhteytensä lääketeollisuuteen.

Näin ehdottaa THL:n tutkimusprofessori Elina Hemminki tuoreessa Social Science & Medicine -lehdessä ilmestyneessä artikkelissa, jossa selvitettiin yhteistyön muotoja potilasyhdistysten ja lääketeollisuuden välillä Suomessa vuonna 2003.

Tutkimuksen mukaan yhteistyö yhdistysten ja lääketeollisuuden välillä on lisääntynyt. Suurin osa yhdistyksistä on saanut rahallista tukea lääkeyrityksiltä, mutta myös apua seminaarien järjestämisessä ja potilasinformaation tuottamisessa. Lääketietous yhdistyksille tulee usein lääketeollisuudelta.

Kansalaisjärjestöinä potilasyhdistysten tulee hankkia rahoituksensa itse. Suomessa tärkeä rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys (RAY), mutta sen lisäksi yhdistykset saavat muuta ulkoista rahoitusta, erityisesti lääketeollisuudelta.

- Löydösten valossa olisi tärkeää keskustella laajemmin potilasyhdistysten rahoituksesta ja yhdistyksistä potilaiden äänenä. Asiantuntijoilta vaaditaan nykyisin sidonnaisuuksien ilmoittamista heidän esiintyessään riippumattomina asiantuntijoina – pitäisikö sidonnaisuuksien systemaattista ilmoittamista vaatia myös potilasyhdistyksiltä, pohtii Hemminki.

Keskustelu potilasyhdistysten riippumattomuudesta on noussut pintaan Euroopassa. Suomessa potilasyhdistyksiä on paljon ja niiden lukumäärä on lisääntynyt voimakkaasti. (EE)