Pandoran lipas
17.06.2011 11:04
MAKSAISITKO 10 000 dollaria internetissä toimivalle amerikkalaisyritykselle saadaksesi tietää, mitä geeniperimäsi pitää sisällään?
Moni maksaa, mutta minusta genomi tuntuu Pandoran lippaalta, joka on pidettävä suljettuna. Kreikkalaisen mytologian mukaan lippaasta tulvahtivat maailmaan kaikki vitsaukset.
Jokaisella meistä on genomissaan 150–250 peittyvästi periytyvää, geenin rikkovaa mutaatiota, jotka altistavat sairauksille. Käytännössä mutaatiot eivät vaikuta elämäämme oikeastaan mitenkään. Kuitenkin pelkkä tieto siitä, että kantaa jonkin peittyvän sairauden mutaatiota, tuo helposti turhaa tuskaa.
Itseäni ahdistaisi lukea pitkää listaa taudeista, joihin tulen mahdollisesti sairastumaan. Saattaisin helposti unohtaa, että perimä on vain yksi riskitekijä muiden joukossa; sairauden puhkeamiseen vaikuttavat myös ikä, ympäristö, elintavat ja muut geenit.
Ensimmäiset kuluttajille suunnatut geenitestit tulivat markkinoille Yhdysvalloissa vuonna 2007. Toukokuussa omat geenitestinsä lanseerasi maailmanmarkkinoille tähyävä suomalaisyritys. Se myy apteekeissa ja verkkokaupassa tee-se-itse-testejä, joilla voidaan tutkia geneettistä alttiutta laktoosi-intoleranssiin ja laskimotukokseen.
Vuoden loppuun mennessä yritys tuo markkinoille viisi muutakin jokamiehen geenitestiä. Osa niistä on puhtaasti viihteellisiä, niillä testataan kahvin metaboliaa tai karvaan maistamista. Sairauksia ennaltaehkäisevät testit, jotka mittaavat lääkeainemetaboliaa sekä alttiutta saada lihashaittavaikutuksia kolesterolilääkityksestä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Markus Perola uskoo geenitestauksen yleistyvän tulevaisuudessa nopeasti. Hän ei vastusta yksittäisten geenivirheiden testaamista, mutta pitää hyvin tärkeänä, että testitulokset tulkitaan oikein ja käydään läpi lääkärin kanssa.
Amerikkalaisyhtiöiden markkinoimaa koko genomin testaamista professori ei suosittele. Testeissä on paljon epätarkkuutta ja jokainen löydös pitää varmistaa uudella testillä. Sitä paitsi sairaus voi puhjeta, vaikka testi näyttäisi negatiivista.
Pandoran lippaasta tuli kaiken synkkyyden jälkeen ulos toivo. Geenitiedon kaupallistamisesta on hyötyä, jos se antaa ihmisille toivoa: parempaa hoitoa, tarkemman ennusteen tai innostuksen kipinän muuttaa elintapojaan terveellisemmiksi.
Erja Elo
Kirjoitaja on Suomen Apteekkarilehden toimittaja.
Osallistu keskusteluun
Tutkimus: Apteekkien työntekijät toiseksi luotetuimpia Suomessa
|
Apteekit kärsivät työvoimapulasta – tilanne kärjistyy kesällä
|
Orion yhteistyöhön kotimaisen startup-yrityksen kanssa
|
Liikkuminen auttaa vaikka sen aloittaisi vasta kuusikymppisenä
|
Fimea isännöi useita lääkealan kokouksia puheenjohtajuuskaudella
|
Verkkoapteekkitoimitusten lämpötilaseuranta varmistaa lääkkeiden turvallisuuden
|
Painoa terveydelle!
|
HIV = hieman ikävä vaiva
|
Verenpaineen alentaminen vähentäisi rytmihäiriöitä
|
Apteekkien osaamista tarvitaan myös sosiaalihuollossa
|
Lääkevaihto piristi muistisairaan
|
Oriola vähentää väkeä
|
Apteekkariliitto jakoi apurahaa vanhusten lääkehoitoon
|
Miten koira suojataan punkeilta?
|
HIV-lääkkeen kopiot pääsivät markkinoille
|
Lääketeollisuus julkaisi sidonnaisuutensa terveydenhuoltoon
|
Puolesta asiointi apteekissa alkoi
|
Esperi-yhteistyö alkaa Helsingissä
|
Portugalilaisesta apteekkarista PGEU:n puheenjohtaja
|
Fimea esittää biologisten lääkkeiden vaihtoa apteekkiin
|
Omaishoitajien lääkehoito ontuu
|
Aino-Kaisa Pekonen sosiaali- ja terveysministeriksi
|
Rinteen hallitus jatkaa apteekkialan uudistamista
|
Opioidikipulääke lisää keuhkokuumeen riskiä Alzheimerin tautia sairastavilla
|
Lääkkeiden puhdistus hoivakotiin ja vessoihin
|
Apteekkareiden arkielämää kuvaava videosarja julki – näitä saa jakaa!
|
Kela varoittaa lääkäreitä vahvoista opioideista
|
Hengityssairaudet yhteydessä suurentuneisiin sydänriskeihin
|
Annosjakelun palveluseteli säästää Pohjois-Karjalassa
|
Neuvottelut optiovuodesta päättyivät tuloksettomina
|