Pandemrixin viruskomponentti yhteydessä narkolepsiaan

Jatkotutkimukset keskittyvät nyt tehosteaineen sijasta erityisesti viruskomponenttiin.

Professori Outi Vaaralan johdolla THL:ssä ja Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan narkolepsiariskiin liitetyn Pandemrix-rokotteen virusproteiinien koostumus selittää sen, miksi pandemiarokotteista vain Pandemrix aiheutti narkolepsiaa. Tutkimus on julkaistu PLOS ONE -tiedelehdessä.

Pandemrixin viruskomponentti on erilainen kuin vastaavanlaisena pidetyn Arepanrix-rokotteen virusantigeeni. Tutkimus osoittaa, että Pandemrix-rokotteen saaneiden lasten veren vasta-aineet sitoutuvat eri tavoin Pandemrixin kuin Arepanrixin virusantigeeniin.

Tutkimus osoitti myös, että narkolepsiaan sairastuneiden lasten vasta-ainetasot rokoteviruksen nukleoproteiinia kohtaan olivat korkeammat kuin terveillä lapsilla, mikä liittyy narkolepsian riskiperimään.

– Nämä tulokset kohdistavat jatkotutkimustarpeen nimenomaan Pandemrix-rokotteen viruskomponenttin ja erityisesti nukleoproteiinin merkitykseen narkolepsiaan synnyssä. Alussa ajateltiin että Pandemrix -rokotteen sisältämällä adjuvantilla eli tehosteaineella olisi ollut ratkaiseva merkitys pandemiarokottamisen jälkeisen narkolepsian puhkeamisessa, professori Vaarala sanoo.

Kanadassa käytetyn Arepanrix-rokotteen ei ole osoitettu samalla tavalla aiheuttavan kohonnutta narkolepsiariskiä kuin Pandemrixin. Pandemrixin viruskomponentin valmistusprosessi oli hieman erilainen kuin Arepanrixin ja valmistus tapahtui myös eri tehtaissa. Rokotteita pidettiin kuitenkin tähän asti vertailukelpoisina.

Molemmissa rokotteissa oli sen sijaan sama tehosteaine, joka oli myös tuotettu samassa tehtaassa.

– Tehosteaine vahvistaa vasta-ainemuodostusta, joten se on voinut toimia narkolepsian synnyssä lisätekijänä, Vaarala toteaa.

Rokotteen virusantigeenia pidetään nyt pääasiallisena narkolepsiariskin aiheuttajana. Jatkotutkimuksissa selvitetään tarkemmin rokoteviruksen aiheuttamaa puolustusvastetta ja sen mahdollista reaktiota uni-valvetilaa säätelevien hermosolujen rakenteiden kanssa.

TIINA KUOSA