Oriolan Andersson: Kiitos ja anteeksi!

Oriolan uusi toimitusjohtaja pyytelee anteeksi entisenkin edestä ja yrittää palauttaa lääketukkurin luottamuksen. Samalla hän tähyilee uusia markkinoita vähittäiskaupasta ja terveyspalveluista.

Kuljetuslaatikot rullaavat kevyesti pitkin linjastoa Oriolan päälogistiikkakeskuksessa Espoossa. Laatikoista kasvaa korkeita pinoja ja lopulta leveitä seinämiä, joiden rajaamia käytäviä trukit huristavat.

Järjestyksen keskellä astelee uusi isäntä. Teliassa ja Nokiassa ansioitunut Robert Andersson valittiin joulukuussa Oriolan toimitusjohtajaksi, kun lääketukkurin toiminnanohjausjärjestelmän vaihdos oli johtanut viime syksynä täydelliseen kaaokseen.

Anderssonin tehtävänä on palauttaa Suomen toiseksi suurimman lääketukun luottamus, tehokkuus ja menetetty markkinaosuus.

Hän sanoo suoraan, että tänä vuonna se ei vielä onnistu.

– Takaisin kurominen kestää varmasti pidemään. Toiminnanohjausjärjestelmä ei edelleenkään ole täydessä iskukunnossa, ja viime vuoden tapahtumat ovat johtaneet luottamuskriisiin, tunnustaa Andersson.

Viikkoja jatkuneen poikkeustilanteen aikana Oriola joutui ongelmiin viranomaisten, asiakkaiden ja päämiesten kanssa. Toimitusten lisäksi pätki viestintä.

– Syksyn logistiikkakriisin yhteydessä me olimme aivan liian hiljaa. Emme tuoneet ongelmaa tarpeeksi avoimesti esiin emmekä pyytäneet kunnolla anteeksi tai kiittäneet yhteistyöstä.

Suomessa toimivista lääkeyhtiöistä ylivoimaisesti suuri eli Orion siirsi tuotteitaan muiden tukkujen jakeluun. tukkureille. Marraskuun lopussa Oriola menetti kolmanneksi suurimman yhtiön eli Rochen jakelusopimuksen.

Väkeä yhä sairauslomalla

Hyväksi kuuntelijaksi ja keskustelijaksi kehuttu Andersson aikoo lisätä avoimuutta ja yhteistyötä. Sidosryhmiä on palveltava entistä paremmin.

– Tämä malli on toiminut itselläni pitkään, ja tällä iällä on vaikea muuttua, 57-vuotias toimitusjohtaja nauraa.

Tapaamisia ja keskusteltavaa riittääkin. Apteekkeja hiertäneet ongelmat toimituslistojen ja laskutuksen epäselvyyksissä Oriola lupaa korjata kesään mennessä.

Andersson kiittää yhteistyökumppaneita avusta ja kärsivällisyydestä. Hän on tietoinen valtavasta ylityömäärästä, jota apteekeissa tehtiin potilasturvallisuuden varmistamiseksi.

– Saimme vaikean tilanteen yhdessä hoidettua. Käsittääkseni potilaat eivät joutuneet vaaraan, vaikka läheltä piti -tilanteita olikin.

Oriolassa kuitenkin maksetaan raskaan työjakson hintaa pitkään. Henkilökunta työskenteli yötä päivää kovan paineen alla, ja vaikutukset näkyvät yhä työyhteisössä.

– Meillä on edelleen ihmisiä sairauslomalla uupumisen vuoksi, Andersson sanoo vakavana.

Pientä painetta on saanut maistaa uusi johtajakin. Ensimmäisenä työpäivänä oli hallituksen kokous ja tilinpäätöksen hyväksyminen.

Heti seuraavana päivänä Andersson esitteli tilinpäätöstä ja vuosikertomusta sijoittajille ja analyytikoille.

Verkkokauppa houkuttaa

Lääkemarkkinat ja tukkutoiminta olivat tietoliikennealan konkarille tuttuja vain talousuutisista.

– Toimintaympäristö alkaa pikkuhiljaa jäsentyä. Tämä on minulle fantastinen mahdollisuus oppia joka päivä jotain uutta.

Suomen toiseksi suurimman tukkurin varastosta lähtee joka päivä keskimäärin 10 000 sinistä laatikkoa kaikkialle Suomeen.

Anderssonin tehtävänä on palauttaa luottamus, tehokkuus ja menetetty markkinaosuus. Andersson sanoo suoraan, että tänä vuonna se ei vielä onnistu.

Oriola-konserni on viime vuosina keskittynyt Suomen ja Ruotsiin liiketoimintoihin. Se myi 2015 tappiolliset Venäjän toiminnot ja 2017 Baltian yksiköt. Konsernin 2 600 työntekijästä yli 1 600 on farmasian ammattilaisia.

Ruotsissa Oriola toimii laajalla rintamalla terveyspalveluissa. Tukkutoiminnan lisäksi Oriola omistaa Ruotsin kolmanneksi suurimman apteekkiketjun, Kronans Apotekin, johon kuuluu yli 330 apteekkia ja kovassa kasvussa oleva verkkoapteekki.

– Ilmiönä lääkkeiden verkkokauppa tulee yleistymään Suomessakin pomminvarmasti. Jos nykyiset lääkealan toimijat eivät ota sitä haltuunsa, sen tekee joku ulkopuolinen taho, Andersson uskoo.

Ruotsissa lääkkeiden verkkomyynnin veturina toimii verkkokirjakauppa Adlibriksen perustajien luoma Apotea, jolla ei ole perinteisiä apteekkeja lainkaan.

Oriola on aktiivinen myös annosjakelussa: Oriolan Svensk Dos -yhtiöllä on Ruotsissa 48 500 annosjakeluasiakasta.

Tukkuri lähestyy kuluttajaa

Oriola on laajentumassa myös Suomessa perinteisestä lääkejakelusta terveyspalveluihin. Yhtiö osti vuonna 2016 apteekkien henkilöstöpalveluja tarjoavan Farentan sekä lääkkeiden koneellista annosjakelua tuottavan Pharmaservicen.

Suomessa lääketukut eivät voi omistaa apteekkeja, mutta Oriola rakentaa Keskon kanssa sadan myymälän Hehku-ketjua, joka keskittyy kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Jos laki muuttuu, valikoimaan otetaan myös ilman reseptiä myytäviä lääkkeitä. Andersson kuitenkin vakuuttaa, ettei Oriola pyri purkamaan sääntelyä.

– Emme lobbaa sääntelyn purkamisen puolesta, mutta jos särkylääkkeitä saisi myydä päivittäistavarakaupassa, miksi emme myisi niitä myös Hehkussa.

Anderssonin mielestä nykyinen proviisoriomisteinen apteekkijärjestelmä toimii hyvin.

– Jos ja kun markkina muuttuu, haluamme olla mukana muutoksessa. Olen aivan varma siitä, että meidän pääkilpailijamme miettii samalla tavoin.

Anderssonin mielestä Hehku ei uhkaa apteekkeja. Hän pahoittelee, että ketjun lanseeraaminen epäonnistui viestinnällisesti.

– Tuntuu, että Hehkuun on liittynyt turhankin paljon dramatiikkaa. Kyse ei ole nollasummapelistä, jossa Hehkun myynti olisi pois apteekeilta, koska niissä myydään eri tuotevalikoimaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin markkinoiden kasvu on valtava maailmanlaajuinen trendi, josta hänen mielestään riittää jaettavaa muillekin kuin Yliopiston Apteekin Egolle tai luontaistuoteketju Lifelle.

Nokia vei nuorukaisen

Vasta valmistunut kauppatieteiden maisteri sai 25-vuotiaana töitä Nokiasta, jonka hallituksessa istui oma isä, oikeustieteen professori Edward Andersson.

Vuosi oli 1985, ja Nokia kehitti ensimmäisiä radiopuhelimia. Seuraavien 27 vuoden aikana Andersson sai olla mukana Nokian ainutlaatuisessa nousussa sekä romahduksessa, ” The good, the bad and the ugly”, kuten hän itse kuvailee.

– Se oli aivan mahtava kokemus! Harva pääsee kokemaan nousua maailman johtavakasi yhtiöksi millään alalla.

Andersson johti myyntiä Euroopassa, Lähi-Idässä, Aasiassa ja Afrikassa. Kilpailuhenkinen mies tunsi olevansa työuransa huipulla uudenvuoden aattona 2007, kun hän istui Chiang Main rannalla Pohjois-Thaimaassa.

– Junailimme tehtaiden kanssa vuoden viimeisiä toimituksia ja saimme vielä miljoona matkapuhelinta lähtemään samana päivänä. Sinä vuonna Nokia saavutti 40 prosentin maailmanmarkkinaosuuden matkapuhelinten myynnissä.

Kun Andersson vastasi matkapuhelinten tuotannosta ja myynnistä, Nokia valmisti parhaimmillaan 437 miljoonaa puhelinta vuodessa. Myynti oli 35 miljardia euroa eli 12-kertaisesti Suomen lääkemarkkinoiden nykyarvo.

Anderssonin mukaan Nokian menestys perustui kuluttajien ymmärtämiseen. Yhtiö osasi kuunnella asiakkaita ja valmistaa eri mallisia ja kokoisia puhelimia.

Sama pätee nykyisessä työssäkin: asiakkaita on kuunneltava.

– Apteekit ovat ylivoimaisesti suurin asiakkaamme. Meidän menestyksemme kulkee käsi kädessä apteekkien menestyksen kanssa.