Olenko oikealla alalla?
17.02.2012 09:00
HELSINGIN YLIOPISTOSSA kolmatta vuotta farmasiaa opiskelevat suorittavat tällä hetkellä toista tutkintoon kuuluvaa harjoittelujaksoaan apteekeissa. Harjoittelun jälkeen he ovat lähes valmiita farmaseutteja, mutta jäävätkö he alalle?
Itse suoritin apteekkiharjoitteluni vuonna 2000. Silloin koko harjoittelu suoritettiin yhdessä 6 kuukauden jaksossa. Minun ensikosketukseni apteekkityöhön oli positiivinen ja siitä kiitän opetusapteekkiani. Samaa mieltä eivät olleet kaikki kurssikaverini. Harjoittelun jälkeisessä palautetilaisuudessa ilmeni, että joku oli tylsistynyt hiljaisissa apteekeissa ja toinen oli kokenut jäävänsä ilman ohjausta ja tukea kiireen ja vähäisten henkilöstöresurssien takia.
Epäonnistuneeksi koettu harjoittelu on varmaan monen asian summa. Siihen vaikuttavat tietenkin työyhteisön asenne ja panos oppilaan ohjaamiseen ja mahdollisuudet perehdyttämiseen sekä oppimisen seurantaan. On myös asioita, joihin opetusapteekki ei voi vaikuttaa. Kaikki eivät sovi kaikkiin työyhteisöihin ja joku kaipaa rivakampaa työtempoa kuin toinen. Yksi apteekki sopii työpaikaksi yhdelle paremmin kuin toiselle ja joillekin asiakaspalvelutyö ei sovi ollenkaan.
Yhtä kaikki, opetusapteekin perusteella opiskelija usein luo ensivaikutelmansa apteekkityöstä. Vaikka ensivaikutelman petollisuudesta varoitellaan, se vaikuttaa sitä huolimatta usein mielikuviimme. Näin ollen asian voi myös kääntää. Opetusapteekeilla on loistava tilaisuus luoda oppilaille positiivinen kuva alasta. Tähän opetusapteekit ovatkin sitoutuneet.
Nykyään apteekkiharjoittelu on Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa jaettu kahteen kolmen kuukauden jaksoon. Tämä tarjoaa mainion tilaisuuden tutustua opiskelun aikana kahden apteekin toimintaan. Kahden kokemuksen pohjalta muodostuva vaikutelma on aina vakaammalla pohjalla kuin yhden.
Minna Svensk
Kirjoittaja työskentelee viestintäproviisorina Apteekkariliitossa.
Osallistu keskusteluun
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|