Nopeammin, kattavammin, turvallisemmin
26.09.2012 14:25
SYKSYN TYÖT parlamentissa ovat pyörähtäneet vauhtiin. Talouskriisin selvittelyn lomaan mahtuu tärkeitä, eurooppalaisten arkeen vaikuttavia lainsäädäntöuudistuksia. Yksi niistä on lääkkeiden hinnoittelu- ja korvattavuuskäytäntöjen avoimuutta uudistava paketti, josta annoinkin esimakua edellisessä kolumnissani.
Hinnoittelu- ja korvausjärjestelmät vaihtelevat jäsenvaltioiden välillä suuresti. Jotkut jäsenvaltiot hidastavat korvauspäätöksiä etenkin kalliiden lääkkeiden osalta peläten kansantaloudellisia kustannuksia. Tilanne pahentaa entisestään Euroopan alueellisia terveyseroja - etenkin harvinaisten sairauksien osalta lääketarjonta vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä.
Näkökantoja hinnoittelu- ja korvausjärjestelmän selkeyttämiseen on sadellut monilta suunnilta. Lääkeyhtiöt ja potilasjärjestöjen edustajat antavat tukensa ehdotukselle, jäsenvaltiot suhtautuvat siihen suuremmalla varauksella. Tavoite tuntuu kaikilla osapuolilla olevan kuitenkin sama: lääkkeiden saatavuuden parantaminen.
Suurin kipukohta neuvotteluissa tuntuu liittyvän jäsenvaltioiden näkemykseen siitä, että direktiiviuudistus astuisi niiden toimivallan maaperälle ja lisäisi kustannuksia kansantaloudelle. Suomessa pelätään erityisesti viitehintajärjestelmän ja lääkkeiden hintalautakunnan kasvavan hallintotaakan puolesta, kun geneeristen lääkkeiden korvauspäätökset tulee tehdä 15 päivän sisällä. Itsepäisen vastustuksen sijaan tulisi kuitenkin nähdä komission antaman ehdotuksen hyödyt lääkkeiden käyttäjille ja etsiä vaikeisiin kohtiin ratkaisuvaihtoehtoja.
Ensinnäkin tulee keskittyä oleelliseen. Direktiiviehdotuksen asettamat uudet aikarajat ovat neuvottelukysymys, johon ei kannata liikaa takertua. Jo nyt Suomessa tehdään korvauspäätökset eurooppalaisittain nopeasti. Niinpä aikarajojen tiukentaminen ja niiden rikkomusten sanktiointi tuskin aiheuttavat järjestelmällemme pelättyä taloudellista taakkaa.
Lisäksi tulee pohtia voimavarojen kohdentamista. Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan tavoitteena on siirtää resursseja uusien lääkkeiden hyväksymiseen. Samaa painotuksen muutosta voisi pohtia erityiskorvattavien lääkkeiden osalta. Sairauksien listaa tulisi arvioida uudelleen painottaen harvinaisten sairauksien hoidon merkitystä.
Harvinaisissa sairauksissa nimittäin piilee myös Suomelle mahdollisuus - komission esitys korostaa innovaatioiden patenttisuojaa, ja juuri uusien ja erityislääkkeiden kehittelyyn on Suomessa osaamista. Riittävien resurssien kohdentaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää.
Sirpa Pietikäinen
Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen.
Osallistu keskusteluun
Kommentit
nos 29.09.2012 10:15
Ilman direktiivin lukemista täytyy esittää kysymys uuden lääkkeen määritelmästä. Jos kyse on uudesta patentoitavasta lääkkeestä, ei nopeus todennäköisesti ole millään muotoa ainoa huomioitava tekijä, koska väestön osalta tärkeää on nimenomaan kustannus-vaikuttavuus: onko uudella molekyylillä merkittävää etua vanhaan ja jos on, mikä on hinta vaikuttavuuden erolla. Lääkkeiden tehoa koskevat tutkimukset perustuvat teollisuuden tekemiin tutkimuksiin, mikä on johtanut ilmeisesti siihen, että ala uhraa resursseja sen innovointiin, miten vähäiset hyödyt saadaan näyttämään mahdollisimman suurilta. Vauhdittamalla korvauspäätösten tekemistä tehdään mahdottomaksi jo teoriassa perehtyä teollisuuden esittämiin tutkimuksiin. Sisämarkkinat ovat joillekin väline maksimoida hyvinvointia, ei päämäärä itsessään.
Liisa von Savolainen 27.09.2012 10:41
Menestystä vaan sinne Helsinkiin niiden Lääkelaitoksen muuttolaatikoiden pakkaamiseen. Opiskelijat Kuopiossa odottavat jo innolla. Sosiaalifarmasian kasvatit erityisesti haluavat antaa lupia uusille lääkkeille.