Narkolepsiaa jo 35 suomalaislapsella
11.11.2010 09:32
Narkolepsiaan on sairastunut tänä vuonna jo 35 suomalaista lasta, kun normaalisti sairastuneita on 2-7 vuodessa.
Harvinaisen unisairauden yhteyttä pandemiarokotteeseen selvitetään useissa tutkimuksissa Suomessa ja EU:n tasolla.
Suomessa on todettu narkolepsiaa THL:n rokotushaittarekisteriin ilmoitettujen tapausten perusteella tänä vuonna jo 35 lapsella tai nuorella. Normaalisti vain 2–7 suomalaislasta sairastuu narkolepsiaan vuodessa.
Suomalainen asiantuntijaryhmä jatkaa selvitystä lisääntyneiden lasten narkolepsiatapausten syistä ja siitä, onko taudilla ja Pandemrix-rokotteiden välillä syy-yhteyttä.
Tekeillä on sekä ns. epidemiologisia että immunologisia tutkimuksia. Sairaaloiden potilasrekistereistä on pyydetty listat kaikista Suomessa narkolepsiaan syksyn 2005 jälkeen sairastuneista. Kun varmennettujen potilastapausten tiedot yhdistetään koko maata kattaviin pandemiarokotustietoihin, on mahdollista verrata rokotettujen ja rokottamattomien riskiä sairastua narkolepsiaan.
Tulosten saamiseen voi mennä vielä kuukausikin.
Immunologisella tutkimuksella pyritään saamaan selvyyttä siihen, löytyykö pandemiarokotteen aiheuttamasta puolustusvasteesta sellaisia ominaisuuksia, jotka voisivat selittää mahdollista yhteyttä narkolepsian syntyyn.
Tekeillä myös EU:n kattava tutkimus
Suomi osallistuu lisäksi koko EU:n kattavaan tutkimukseen. EU:n lääkevirasto EMA on tilannut selvityksen, jossa selvitetään rokottamisen ja mahdollisten muiden tekijöiden yhteyttä narkolepsiaan kaikissa EU-maissa.
Euroopassa tehosteainetta sisältänyttä pandemiarokotetta käytettiin noin 30 miljoonaa annosta. Tähän mennessä pandemiarokotuksen jälkeen ilmenneitä narkolepsiatapauksia on ilmoitettu EU-maiden haittarekistereihin kaikkiaan alle sata, eniten Suomessa ja Ruotsissa.
Suomessa rokotukset keskeytettiin elokuussa varotoimenpiteenä. EU:n lääkevirasto ei suosittele rokotusten keskeyttämistä. (EE)
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|