Narkolepsiaa jo 35 suomalaislapsella
11.11.2010 09:32
Narkolepsiaan on sairastunut tänä vuonna jo 35 suomalaista lasta, kun normaalisti sairastuneita on 2-7 vuodessa.
Harvinaisen unisairauden yhteyttä pandemiarokotteeseen selvitetään useissa tutkimuksissa Suomessa ja EU:n tasolla.
Suomessa on todettu narkolepsiaa THL:n rokotushaittarekisteriin ilmoitettujen tapausten perusteella tänä vuonna jo 35 lapsella tai nuorella. Normaalisti vain 2–7 suomalaislasta sairastuu narkolepsiaan vuodessa.
Suomalainen asiantuntijaryhmä jatkaa selvitystä lisääntyneiden lasten narkolepsiatapausten syistä ja siitä, onko taudilla ja Pandemrix-rokotteiden välillä syy-yhteyttä.
Tekeillä on sekä ns. epidemiologisia että immunologisia tutkimuksia. Sairaaloiden potilasrekistereistä on pyydetty listat kaikista Suomessa narkolepsiaan syksyn 2005 jälkeen sairastuneista. Kun varmennettujen potilastapausten tiedot yhdistetään koko maata kattaviin pandemiarokotustietoihin, on mahdollista verrata rokotettujen ja rokottamattomien riskiä sairastua narkolepsiaan.
Tulosten saamiseen voi mennä vielä kuukausikin.
Immunologisella tutkimuksella pyritään saamaan selvyyttä siihen, löytyykö pandemiarokotteen aiheuttamasta puolustusvasteesta sellaisia ominaisuuksia, jotka voisivat selittää mahdollista yhteyttä narkolepsian syntyyn.
Tekeillä myös EU:n kattava tutkimus
Suomi osallistuu lisäksi koko EU:n kattavaan tutkimukseen. EU:n lääkevirasto EMA on tilannut selvityksen, jossa selvitetään rokottamisen ja mahdollisten muiden tekijöiden yhteyttä narkolepsiaan kaikissa EU-maissa.
Euroopassa tehosteainetta sisältänyttä pandemiarokotetta käytettiin noin 30 miljoonaa annosta. Tähän mennessä pandemiarokotuksen jälkeen ilmenneitä narkolepsiatapauksia on ilmoitettu EU-maiden haittarekistereihin kaikkiaan alle sata, eniten Suomessa ja Ruotsissa.
Suomessa rokotukset keskeytettiin elokuussa varotoimenpiteenä. EU:n lääkevirasto ei suosittele rokotusten keskeyttämistä. (EE)
Lääkäripula pahenee edelleen – samalla lääkäreiden aikaa kuluu vääriin tehtäviin
|
Apta ja Farmasialiitto pääsivät neuvottelutulokseen
|
Apua, mikä lääkitys! Osastofarmaseutit selvittävät lääkityksiä päivystyksissä
|
Apteekkariliitto kommentoi Kauppalehden juttua
|
Hoivakotien lääkitys kuntoon uusin opein
|
KKV:n pääjohtaja leikkaisi lääketaksaa ja säätäisi apteekkiveroa
|
Farmaseuttinen yhdistys jakaa apurahoja
|
Tule hyvä kakku – Stefan Wentjärvi leipoo Esperille uutta alkua
|
Koivuallergian siedätys onnistuu vihdoin kotona
|
Farmasialiitto käynnistää työtaistelutoimet
|
Kauppakeskukset imevät apteekkeja – apteekkarit kertovat miksi
|
Probioottivoide voisi auttaa atoopikkoa
|
Ikämiehen vatsavaivat katosivat
|
Diabetekselta suojaavan geenivirheen mekanismi selvisi
|
Lääkealan uudistaminen alkaa
|
Oireetonkin matkailija voi kantaa ripulibakteeria
|
Keski-iän lihasmassa kertoo myöhemmistä sydänriskeistä
|
Uusien apteekkien perustaminen etenee
|
Liiallinen D-vitamiini voi heikentää luustoa
|
Tieto lääkekaton täyttymisestä ajantaisaistuu
|
Charlotta Sandler kärkisijoilla vuoden terveysvaikuttajien listalla
|
Apteekit valitsevat paikkansa yhä vapaammin
|
Elimistön oma kipulääke haastaa lääkekannabiksen
|
Kunniamerkit Anders Karlssonille ja Sinikka Kesseli-Pulkkiselle
|
Tulisiko verenpainelääkkeet nauttia vasta illalla?
|
Suomussalmen apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Saatavuushäiriöt lisääntyvät, apteekit voisivat auttaa
|
Farmasian ala sai kollegiaalisuusohjeet
|
Farmasian Päivillä puhetta Brexitistä ja lääkkeiden saatavuushäiriöistä
|
Proteesileijonat löi Spiritus Fortiksen
|