Närästyslääkkeestä apua skitsofreniaan
01.07.2013 13:01 ISTOCKPHOTO
Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa famotidiini vähensi skitsofreniaa sairastavien oireita.
Pieneen tutkimukseen osallistui 30 potilasta, jotka olivat skitsofrenian vuoksi olleet työkyvyttömyyseläkkeellä vähintään viisi vuotta. Potilaat satunnaistettiin famotidiini- ja lumelääkeryhmään. Famotidiiniryhmässä oireet lievenivät neljän viikon hoitokokeilun aikana selvästi, kun taas lumeryhmässä ei havaittu mitään muutoksia.
Vatsan liikahappoisuuden hoidossa käytetyn famotidiinin vaikutus perustuu histamiini H2 -reseptoreiden toiminnan salpaamiseen elimistössä. Aivoissa histamiini säätelee useiden keskeisten hermosolujen toimintaa, ja näillä soluilla on puolestaan tärkeä rooli aivojen muiden välittäjäaineiden säätelijänä.
Aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että vaikuttamalla aivojen histamiinijärjestelmään voidaan vaikuttaa myös skitsofrenian oireisiin, mutta aiheesta ei ole tätä ennen tehty laadukkaita, kontrolloituja tutkimuksia.
– Löydös osoittaa että histamiinijärjestelmällä on keskeinen rooli psykoosien hoidossa. On odotettavissa että lääkeyritykset nyt vievät tätä tutkimuslinjaa eteenpäin ja kehittävät histamiinivaikutukseen perustuvia lääkkeitä psykoosien hoitoon, sanoo tutkimusryhmää johtanut psykiatrian professori Jesper Ekelund.
Liikahappoisuuten käytettävillä annoksilla (korkeintaan 40 mg/vrk) famotidiini ei juurikaan läpäise aivoja suojaavaa veri-aivoestettä. Tutkimuksessa käytettiin 200 milligramman annosta, jolla päästiin vaikuttamaan myös aivojen histamiinijärjestelmään.
– Famotidiinia ei kannata suoraan käyttää skitsofrenian hoitoon, koska näin suuren annoksen pitkäaikaiskäytöstä ei ole tehty turvallisuustutkimuksia, Ekelund huomauttaa.
Ekelundin johtama projekti on saanut jatkotutkimusta varten 306 000 dollarin suuruisen apurahan yhdysvaltalaiselta Stanleyn säätiöltä. Käynnistymässä on suurempi, monikansallinen lääketutkimus yhdessä Karoliinisessa Instituutissa työskentelevän professori Jari Tiihosen kanssa.
Tutkimus julkaistaan Journal of Clinical Psychopharmacology -lehdessä elokuussa.
MINNA SVENSK
Korkea leposyke ennustaa terveiden sydänriskejä
|
Varovaisuutta diklofenaakin käyttöön
|
Diabetes ja syöpä liittyvät toisiinsa
|
Tiedossa runsas hyttyskesä
|
C-vitamiini voi lievittää rasitusastmaa
|
Tarkista työntekijän ammattioikeudet
|
Punkki voi tartuttaa riketsian
|
Äärimmäinen muistitesti
|
Kokonaisarviointi parantaa iäkkäiden terveydentilaa
|
Luonnonläheisyys ehkäisee allergiaa
|
Potilasturvallisuus huolestuttaa Ruotsin apteekeissa
|
EMA rajoittaa retigabiinin käyttöä
|
Kateellinen hyvinkääläisille
|
Probiootit estävät antibioottiripulia
|
Laiton lääketuonti rehottaa
|
Farmasia houkutteli hakijoita
|
Monet statiinit altistavat diabetekselle
|
Oraali-insuliini myötätuulessa
|
Apteekki taskussa
|
Ergonomia kuntoon apteekissa
|
10 miljoonaa sähköistä reseptiä
|
Vihreän ristin puolesta
|
Kadonneen biljoonan metsästys
|
Narkolepsiariski kasvoi myös aikuisilla
|
Väitös: Verenpaineen hoito ontuu
|
Ehkäisypilleri tarpeeksi turvallinen
|
Allergiat lisäävät keuhkoahtaumaa sairastavien oireilua
|
Susanna Huovinen peruspalveluministeriksi
|
Apteekista neuvoja vatsavaivojen hoitoon
|
Myyjiä tuijottavat asiakkaat
|