Närästyslääkkeestä apua skitsofreniaan
01.07.2013 13:01 ISTOCKPHOTO
Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa famotidiini vähensi skitsofreniaa sairastavien oireita.
Pieneen tutkimukseen osallistui 30 potilasta, jotka olivat skitsofrenian vuoksi olleet työkyvyttömyyseläkkeellä vähintään viisi vuotta. Potilaat satunnaistettiin famotidiini- ja lumelääkeryhmään. Famotidiiniryhmässä oireet lievenivät neljän viikon hoitokokeilun aikana selvästi, kun taas lumeryhmässä ei havaittu mitään muutoksia.
Vatsan liikahappoisuuden hoidossa käytetyn famotidiinin vaikutus perustuu histamiini H2 -reseptoreiden toiminnan salpaamiseen elimistössä. Aivoissa histamiini säätelee useiden keskeisten hermosolujen toimintaa, ja näillä soluilla on puolestaan tärkeä rooli aivojen muiden välittäjäaineiden säätelijänä.
Aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että vaikuttamalla aivojen histamiinijärjestelmään voidaan vaikuttaa myös skitsofrenian oireisiin, mutta aiheesta ei ole tätä ennen tehty laadukkaita, kontrolloituja tutkimuksia.
– Löydös osoittaa että histamiinijärjestelmällä on keskeinen rooli psykoosien hoidossa. On odotettavissa että lääkeyritykset nyt vievät tätä tutkimuslinjaa eteenpäin ja kehittävät histamiinivaikutukseen perustuvia lääkkeitä psykoosien hoitoon, sanoo tutkimusryhmää johtanut psykiatrian professori Jesper Ekelund.
Liikahappoisuuten käytettävillä annoksilla (korkeintaan 40 mg/vrk) famotidiini ei juurikaan läpäise aivoja suojaavaa veri-aivoestettä. Tutkimuksessa käytettiin 200 milligramman annosta, jolla päästiin vaikuttamaan myös aivojen histamiinijärjestelmään.
– Famotidiinia ei kannata suoraan käyttää skitsofrenian hoitoon, koska näin suuren annoksen pitkäaikaiskäytöstä ei ole tehty turvallisuustutkimuksia, Ekelund huomauttaa.
Ekelundin johtama projekti on saanut jatkotutkimusta varten 306 000 dollarin suuruisen apurahan yhdysvaltalaiselta Stanleyn säätiöltä. Käynnistymässä on suurempi, monikansallinen lääketutkimus yhdessä Karoliinisessa Instituutissa työskentelevän professori Jari Tiihosen kanssa.
Tutkimus julkaistaan Journal of Clinical Psychopharmacology -lehdessä elokuussa.
MINNA SVENSK
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|