Närästyslääkkeestä apua skitsofreniaan
01.07.2013 13:01 ISTOCKPHOTO
Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa famotidiini vähensi skitsofreniaa sairastavien oireita.
Pieneen tutkimukseen osallistui 30 potilasta, jotka olivat skitsofrenian vuoksi olleet työkyvyttömyyseläkkeellä vähintään viisi vuotta. Potilaat satunnaistettiin famotidiini- ja lumelääkeryhmään. Famotidiiniryhmässä oireet lievenivät neljän viikon hoitokokeilun aikana selvästi, kun taas lumeryhmässä ei havaittu mitään muutoksia.
Vatsan liikahappoisuuden hoidossa käytetyn famotidiinin vaikutus perustuu histamiini H2 -reseptoreiden toiminnan salpaamiseen elimistössä. Aivoissa histamiini säätelee useiden keskeisten hermosolujen toimintaa, ja näillä soluilla on puolestaan tärkeä rooli aivojen muiden välittäjäaineiden säätelijänä.
Aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että vaikuttamalla aivojen histamiinijärjestelmään voidaan vaikuttaa myös skitsofrenian oireisiin, mutta aiheesta ei ole tätä ennen tehty laadukkaita, kontrolloituja tutkimuksia.
– Löydös osoittaa että histamiinijärjestelmällä on keskeinen rooli psykoosien hoidossa. On odotettavissa että lääkeyritykset nyt vievät tätä tutkimuslinjaa eteenpäin ja kehittävät histamiinivaikutukseen perustuvia lääkkeitä psykoosien hoitoon, sanoo tutkimusryhmää johtanut psykiatrian professori Jesper Ekelund.
Liikahappoisuuten käytettävillä annoksilla (korkeintaan 40 mg/vrk) famotidiini ei juurikaan läpäise aivoja suojaavaa veri-aivoestettä. Tutkimuksessa käytettiin 200 milligramman annosta, jolla päästiin vaikuttamaan myös aivojen histamiinijärjestelmään.
– Famotidiinia ei kannata suoraan käyttää skitsofrenian hoitoon, koska näin suuren annoksen pitkäaikaiskäytöstä ei ole tehty turvallisuustutkimuksia, Ekelund huomauttaa.
Ekelundin johtama projekti on saanut jatkotutkimusta varten 306 000 dollarin suuruisen apurahan yhdysvaltalaiselta Stanleyn säätiöltä. Käynnistymässä on suurempi, monikansallinen lääketutkimus yhdessä Karoliinisessa Instituutissa työskentelevän professori Jari Tiihosen kanssa.
Tutkimus julkaistaan Journal of Clinical Psychopharmacology -lehdessä elokuussa.
MINNA SVENSK
Lääkäripula pahenee edelleen – samalla lääkäreiden aikaa kuluu vääriin tehtäviin
|
Apta ja Farmasialiitto pääsivät neuvottelutulokseen
|
Apua, mikä lääkitys! Osastofarmaseutit selvittävät lääkityksiä päivystyksissä
|
Apteekkariliitto kommentoi Kauppalehden juttua
|
Hoivakotien lääkitys kuntoon uusin opein
|
KKV:n pääjohtaja leikkaisi lääketaksaa ja säätäisi apteekkiveroa
|
Farmaseuttinen yhdistys jakaa apurahoja
|
Tule hyvä kakku – Stefan Wentjärvi leipoo Esperille uutta alkua
|
Koivuallergian siedätys onnistuu vihdoin kotona
|
Farmasialiitto käynnistää työtaistelutoimet
|
Kauppakeskukset imevät apteekkeja – apteekkarit kertovat miksi
|
Probioottivoide voisi auttaa atoopikkoa
|
Ikämiehen vatsavaivat katosivat
|
Diabetekselta suojaavan geenivirheen mekanismi selvisi
|
Lääkealan uudistaminen alkaa
|
Oireetonkin matkailija voi kantaa ripulibakteeria
|
Keski-iän lihasmassa kertoo myöhemmistä sydänriskeistä
|
Uusien apteekkien perustaminen etenee
|
Liiallinen D-vitamiini voi heikentää luustoa
|
Tieto lääkekaton täyttymisestä ajantaisaistuu
|
Charlotta Sandler kärkisijoilla vuoden terveysvaikuttajien listalla
|
Apteekit valitsevat paikkansa yhä vapaammin
|
Elimistön oma kipulääke haastaa lääkekannabiksen
|
Kunniamerkit Anders Karlssonille ja Sinikka Kesseli-Pulkkiselle
|
Tulisiko verenpainelääkkeet nauttia vasta illalla?
|
Suomussalmen apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Saatavuushäiriöt lisääntyvät, apteekit voisivat auttaa
|
Farmasian ala sai kollegiaalisuusohjeet
|
Farmasian Päivillä puhetta Brexitistä ja lääkkeiden saatavuushäiriöistä
|
Proteesileijonat löi Spiritus Fortiksen
|