Muutoksille pitää olla peruste

RUOTSISSA on totuteltu nyt reilu viitisen vuotta uuteen apteekkijärjestelmään. Vuoden 2006 vaaleissa valittu porvarihallitus lunasti lupauksensa ja myi valtaosan valtion apteekkiyhtiön, Apoteketin, toimipisteistä vuonna 2009.

Sen jälkeen apteekkien määrä on lisääntynyt tuntuvasti, ja suuri osa apteekeista on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Osalla omistajista on kytköksiä myös veroparatiiseihin.

Monien ruotsalaisten mielestä valtion apteekki olikin jo aikansa elänyt. Aukioloajat olivat lyhyet ja apteekkeja harvassa.

Kansalaisten tyytymättömyys apteekkipalveluiden saatavuuteen oli merkittävä syy Ruotsin apteekkijärjestelmämuutokselle. Aivan samoin kuin Norjassa, jossa apteekkijärjestelmää rukattiin jo 2003. Sielläkin verkosto oli harva ja apteekit huonosti auki.

VAIKKA AUKIOLOAJAT ovat pidentyneet ja apteekkien määrä lisääntynyt niin Ruotsissa kuin Norjassakin, apteekkien aukioloajat ovat meillä Suomessa edelleen pidemmät kuin naapurimaissa.

Myös apteekkien määrä väestöön suhteutettuna on Suomessa suurempi kuin Ruotsissa ja suunnilleen saman suuruinen kuin Norjassa.

Tuoreen tutkimuksen (1) mukaan apteekkijärjestelmämuutosten jälkeenkään Ruotsissa ja Norjassa ei olla niin tyytyväisiä apteekkipalveluihin kuin Suomessa.

Suomalaiset ovat ruotsalaisia ja norjalaisia tyytyväisempiä apteekkien palvelualttiuteen, asiantuntijuuteen ja ammattitaitoon. Suomalaisissa apteekeissa saa myös enemmän neuvontaa itsehoitolääkkeistä, tutkimus kertoo.

Joidenkin mielestä Suomessa pitäisi apteekkiasioissakin ottaa mallia naapurimaista. Miksi?

Suomalaiset ovat erittäin tyytyväisiä apteekkeihin ja lääkkeiden saatavuuteen. Lääkkeiden hinnatkin ovat pysyneet erinomaisesti kurissa.

Reseptilääkkeet ovat jopa viidenneksen edullisempia nyt kuin lääkevaihdon alkaessa vuonna 2003. Itsehoitolääkkeiden hinnat ovat suunnilleen samalla tasolla. Samassa ajassa ruoka on kallistunut ruokakaupoissa liki kolmanneksen.

NÄIN VAALIEN ALLA muutoksia ajavat aina aktivoituvat ja saavat mediahuomiota, koska jo muutosehdotus on uutinen. Muutoksia ei kuitenkaan pidä tehdä muutosten vuoksi eikä romuttaa mitään hyvin toimivaa.

Toki hyvin toimivakin vaatii jatkuvaa kehittämistä, jotta se toimisi yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti jatkossakin.

Apteekkisektorilla kehittämis- ja uudistustyötä tehdään koko ajan. Hyviä lisäeväitä siihen antaa hiljattain julkaistu Apteekkitoiminnan ja muun lääkehuollon kehittämistyöryhmän raportti. Suuremmille muutoksille ei ole tarvetta eikä perustetta.

Erkki Kostiainen

Kirjoittaja on Apteekkariliiton viestintäjohtaja ja Apteekkarilehden päätoimittaja.

(1) Apteekkiasiointi 2014 – Pohjoismainen vertailututkimus, Taloustutkimus Oy