Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Mureneeko kivijalka?

Apteekki palvelee     27.03.2014 15:38  ERJA ELO MAURI RATILAINEN

Digitalisoituminen pakottaa kaupan muuttumaan. Matkailuala, viihdeteollisuus ja musiikkibisnes ovat jo siirtäneet toimintansa verkkoon hyvällä menestyksellä. Miten kivijalassa toimivat apteekit voisivat ottaa oman siivunsa monikanavaisesta kaupankäynnistä? 

Apteekkarilehti kutsui kaksi kaupan digitalisoitumisen konka­ria pohtimaan digitalisaation mahdollisuuksia.

Toinen keskustelijoista on johtaja Ossi Lindroos Solitasta. Hän on digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayrityksessä auttanut esimerkiksi julkisen hallinnon yksiköitä ja vähittäiskauppaa rakentamaan verkkopalveluita. Tiina Oksala puolestaan on nähnyt kauppaa eri kanteilta Erikoiskaupan Liiton toimitusjohtajana.

Teknologiateollisuuden, Verkkoteollisuuden ja Digilen Digibarometri 2014 -selvityksen mukaan Suomella olisi maailman parhaat edellytykset olla digikehityksen edelläkävijä, mutta digitalisaatiota hyödynnetään niin laiskasti, että repsahdamme kauas kärjestä.

Ossi Lindroos tunnistaa ilmiön.

– Meillä on kaikki edellytykset ja valtava määrä osaamista, mutta kuitenkaan suomalaiset yritykset tai kuluttajat eivät ole samalla tavalla kansainvälisiä kuin muualla. Meillä kuluttajat ovat tottuneet käyttämään paikallisia palveluita. Kuluttajarajapinnassa toimivia kansainvälisiä yrityksiä on vähän.

Mallia voitaisiin ottaa Ruotsista, jossa kaupoilla ja brändeillä on pitkä perinne kuluttajan kohtaamisesta. Tiina Oksala huomauttaa, että Ruotsissa kivijalkakauppa on jo pitkään osannut tehdä kauppakonsepteja ja myydä niitä muihin maihin.

– Suomessa on tultu jälkijunassa. Toisaalta olemme kehittyneet paljon esimerkiksi pankkimaailmassa.

Lindroos on tästä eri mieltä. Hänestä pankkialalla asiakaspalvelun digitalisointi oli menestys. Kivijalka saatiin siirrettyä nopeasti verkkoon, mutta sitten kävi kuin 90-luvun lopun mobiiliteollisuudelle.

– Pankeilla oli fantastiset sähköiset palvelut, mutta ne lähes lopettivat kehitystyön. Nyt suomalaiset pankkipalvelut alkavat olla vanhanaikaisia, jos vertaa moniin kansainvälisiin verkkopankkeihin, joissa asiakkaita palvellaan aivan toisella tavalla, Lindroos sanoo.

Mallia matkailusta ja levybisneksestä

Keskustelijoiden mielestä moni muukin toimiala on osannut viedä liiketoimintansa verkkoon onnistuneesti. Oksala nostaa esiin matkailubisneksen.

– Enää ei tulisi mieleenkään mennä perinteiseen matkatoimistoon, kun netistä löytyvät Hotels.comit ja Travellinkit.

Lindroos mainitsee viihde- ja musiikkiteollisuuden, jossa digitalisoituminen muutti koko toimialaa. Levy-yhtiöt ovat osanneet luoda monikanavaista liiketoimintaa. Keikoilla riittää kävijöitä, vaikka musiikkia saa ladattua helposti netistä.

Lindroos harmittelee, että suomalaisten verkkopalveluiden menestystarinat ovat harvinaisia. Kansainvälisillä markkinoilla loistaa ainoastaan peliteollisuus.

– Tähän on vaikuttanut todella monta tekijää. Yksi niistä on 90-luvun lopun krapula, että lopetimme verkkopalveluiden kehittämisen. Ei ollut intohimoa, pääomaa tai valmiita brändejä, jotka olisivat lähteneet tekemään verkkokauppaa.

Nyt suomalaiset kaupat ovat verkossa, mutta vähän jälkijunassa. Suomalaisten eurot kilisevät ulkomaisiin verkkokauppoihin, jotka ovat kehittäneet palvelukonseptejaan pitkään ja käyneet läpi kaikki kompastuskivet.

– Valitettavasti näyttää siltä, etteivät suomalaiset opi muiden virheistä, vaan käyvät läpi samat evoluution askeleet. Vasta nyt Suomessa on alettu miettiä erilaisia palveluinnovaatioita ja pohtia, miten brändi voi menestyä verkossa, Lindroos sanoo.

Hänestä kansainvälinen verkkokauppa on jo todella sisältölähtöistä: tuotetiedot ovat kunnossa, valokuvia on paljon ja koko tilaus- ja toimitusprosessi on saatu hiottua varsin tehokkaaksi.

Miten paljon verkkoon kannattaa satsata?

Tiina Oksala kertoo monen erikoiskaupan miettivän, miten paljon verkkopalveluun kannattaa satsata, jos kivijalkakaupan toiminta pyörii jo hyvin.

– Kaupan täytyy nykyisin tavoittaa asiakkaat myös verkossa, mutta varsinaisen verkkokaupankäynnin haasteena on usein kannattavuus. Se, miten verkkokaupan haasteeseen kannattaa vastata, riippuu toi­mialasta ja yrityksestä. Monikanavaisuus tulee varmasti lisääntymään.

Hän huomauttaa, että verkkokaupan edelläkävijämaassa Yhdysvalloissakin keskustellaan verkkokaupan kustannuksista. Erityisesti isot palautuskustannukset ja logistiikka tulevat kaupoille kalliiksi.

– Nyt puhutaan paljon kivijalkakaupan digitalisoitumisesta. Kivijalka ei häviä, mutta kauppoihin tuodaan sisään tekniikkaa. Liikkeissä voi olla verkkopisteitä, joista myyjät auttavat asiakasta tilaamaan tavaraa ympäri maailmaa.

Showroom-tyyppinen kauppa sovituskappaleineen yhdistää fyysisen maailman hyvät puolet ja sähköisen maailman rajattoman tarjonnan.

Monikanavaisuus toimii myös toisin päin: verkkokauppana aloittaneet yritykset perustavat fyysisiä kauppaliikkeitä. Oksalan mukaan kansainvälisessä mediassa on huhuttu, että jopa verkkokirjakauppa Amazon avaisi oman kivijalkamyymälän.

Suomalaisen aika ei ole rajallinen

Oksala ja Lindroos pohtivat, miten käy ruokakaupalle, jota on pitkään yritetty saada digitaaliseksi. Tiina Oksala huomauttaa, että elintarvikkeiden verkkokaupan edelläkävijä Tesco on yksi harvoista, jotka ovat pystyneet toteuttamaan elintarvikkeiden verkkomyynnin kannattavasti hyvin suunnitellulla logistisella konseptilla.

– Pienemmillä kaupoilla on aikamoiset haasteet tehdä sama, koska tavaroiden kerääminen käsin liikkeestä on kallista, kotiinkuljetuksesta puhumattakaan. Muutaman euron toimitusmaksu ei voi mitenkään kattaa todellisia kustannuksia, Oksala pohtii.

Ossi Lindroos nyökkäilee hyväksyvästi. Verkkokaupan todellisista toimituskustannuksista ei pystytä veloittamaan kuluttajilta niin kauan, kun he eivät arvosta omaa aikaansa.

– Verkkokaupan mahdollisuuksia rajoittaa se, että Suomessa ihmisillä kuluu vähemmän aikaa liikenteeseen, arjen siirtymiin tai ruokaostosten tekemiseen kuin maailman metropoleissa. Elintarvikkeiden verkkokauppaa on ollut vaikea saada toimimaan Lontoossakaan, jossa ihmisillä on pitkät työmatkat ja aidosti rajallinen aika.

Lindroosin mielestä Suomessa voisi toimia ”click and collect” -tyyppinen konsepti, jossa kuluttaja hakee netistä tilaamansa tavarat itse kaupan noutopisteestä. Menestyä voisi myös ruokakassityyppinen palvelu, jossa kuluttaja tilaa kerralla viikon ruokareseptit ja niihin tarvittavat raaka-aineet.

Verkkokauppa ei tee autuaaksi

Keskustelun vetäjä, Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen pyytää keskustelijoita vielä antamaan ohjeita yrittäjille digitalisoitumiseen. Ossi Lindroos kehottaa ihan ensiksi lopettamaan verkkokaupasta kohkaamisen.

– Digitalisoitumista pitäisi ajatella laajempana ilmiönä kuin pelkkänä verkkokauppana. Se voi olla kanta-asiakasohjelma tai asiakkaan kohtaamista mitä moninaisimmissa kanavissa.

Hän neuvoo apteekkeja rakentamaan palveluita omista lähtökohdista.

– Jos päättää lähteä mukaan verkkokauppaan, siellä on oltava täysillä. Apteekin täytyy pystyä oikeasti palvelemaan asiakkaita ja kehittämään läsnäoloa. Verkossa ei ole tienristeyksiä, joten apteekin on jatkuvasti mietittävä, miten asiakkaat löytävät sen. Jos palvelu ei näy Googlessa, sitä ei ole olemassa.

Tiina Oksalakin korostaa, ettei verkkokaupan perustaminen sinällään tee autuaaksi.

– Verkkokauppaa ei voi tehdä pienenä sivupolkuna, vaan siihen pitää fokusoitua. Pienelle erikoiskaupalle verkkokauppa voi olla hyvinkin tärkeä lisäpotku, jos se esimerkiksi pystyy tavoittamaan uusia asiakasryhmiä ja kanta-asiakkaita.


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


EMA arvioi uudelleen pitkävaikutteisten parasetamolivalmisteiden myyntikieltosuosituksen
02.10.2017 11:00 ELINA AALTONEN

Lääketurvallisuus 02.10.2017 11:00 ELINA AALTONEN


Apteekin remontti rauhoitti asiakkaat
02.10.2017 09:40 ERJA ELO

Apteekki palvelee 02.10.2017 09:40 ERJA ELO


Lääketukkujen edunvalvontajärjestö muutti nimensä
29.09.2017 13:52

Lääketukut 29.09.2017 13:52


Tylsää? No ei ole ollut!
28.09.2017 12:12 MIKKO KANANEN

Oma blogi 28.09.2017 12:12 MIKKO KANANEN


Joka neljännellä apteekilla lääkkeiden varastotilanne normaali
27.09.2017 17:35 INKERI HALONEN

lääketukut 27.09.2017 17:35 INKERI HALONEN


Eläinlääkkeiden toimitukset takkuilevat – isot tuotantotilat vaarassa
26.09.2017 17:15 ERJA ELO

Lääketukut 26.09.2017 17:15 ERJA ELO


Kriisi näytti farmaseuttisen osaamisen merkityksen
25.09.2017 14:48 EIJA KARI

Oma blogi 25.09.2017 14:48 EIJA KARI


Onnea! Vuoden Farmaseutti ja Vuoden Proviisori painottavat lääkitysturvallisuutta
25.09.2017 11:16

Palkitut 25.09.2017 11:16


Oriolan ongelmat jatkuvat yhä – Valtaosalla apteekeista lääkkeiden varastotilanne hiukan normaalia heikompi
22.09.2017 15:05

Lääketukut 22.09.2017 15:05


Fimea: Emme pysty arvioimaan, milloin Oriolan toiminta normalisoituu
20.09.2017 19:28

Lääketukut 20.09.2017 19:28


Hyvinkäälle avataan Suomen 14. Apteekin Terveyspiste
19.09.2017 11:34

Apteekin lisäpalvelut 19.09.2017 11:34


Hammastikkuja lääkepulaan
19.09.2017 10:51 HARRI OVASKAINEN

Oma blogi 19.09.2017 10:51 HARRI OVASKAINEN


Lääketoimituksissa hieman parannusta, normaalitilanteeseen vielä matkaa
18.09.2017 18:56

Lääketukut 18.09.2017 18:56


Suomalainen lääkitysturvallisuustyö voitti kansainvälisen palkinnon
18.09.2017 09:48 ELINA AALTONEN

Palkitut 18.09.2017 09:48 ELINA AALTONEN


Apteekkariliitto: Oriolan tilanne on parantunut, mutta haasteita on edelleen
15.09.2017 17:55

Lääketukut 15.09.2017 17:55


Apteekkari: Tavaraa puuttuu aivan tajuttomasti
15.09.2017 15:30 ERJA ELO

Lääketukut 15.09.2017 15:30 ERJA ELO


Fimea: Lääkejakeluongelmien selvittely jatkuu
14.09.2017 17:12

Lääketukut 14.09.2017 17:12


Hila hyväksyi ensimmäisen lääkehoidon riskinjakosopimuksen
13.09.2017 14:42

Lääkekorvaukset 13.09.2017 14:42


Orion hakee tilapäistä jakeluapua myös Medifonilta
13.09.2017 09:22

Lääketukut 13.09.2017 09:22


Fimea: Oriolan lääketoimituksissa yhä ongelmia
13.09.2017 08:48

Lääketukut 13.09.2017 08:48


Oriolan lääketoimitukset apteekeille parantuneet viime viikosta
11.09.2017 19:20

Lääketukut 11.09.2017 19:20


Tamron ja Orionin yhteistyö kriittisten lääkkeiden jakelussa laajenee
11.09.2017 17:55 ERJA ELO

Lääketukut 11.09.2017 17:55 ERJA ELO


Oriola: Viime viikon tilaukset tulevat apteekkeihin maanantain aikana
11.09.2017 09:45

Lääketukut 11.09.2017 09:45


Tamro jakelee tilapäisesti osaa Orionin tuotteista
08.09.2017 18:00

Lääketukut 08.09.2017 18:00


Oriola: Tilanteen pitäisi normalisoitua ensi viikon alkuun mennessä
08.09.2017 17:45

Lääketukut 08.09.2017 17:45


Apteekkari: Näin katastrofaalista tilannetta ei ole koskaan ennen nähty
07.09.2017 16:39 ERJA ELO

Lääketukut 07.09.2017 16:39 ERJA ELO


Lääkkeiden hätäkuljetuksissakin isoja puutteita
07.09.2017 16:35

Lääketukut 07.09.2017 16:35


Fimea: Oriolan lääketoimituksissa yhä ongelmia
07.09.2017 16:03

Lääketukut 07.09.2017 16:03


Lääketeollisuus Oriolan vaikeuksista: "Tällaista ei saisi tapahtua"
07.09.2017 11:45 STT/MIMMA LEHTOVAARA

Lääketukut 07.09.2017 11:45 STT/MIMMA LEHTOVAARA


Oriolan toimitusongelmat jatkuvat – vaikutus näkyy myös sairaala-apteekeissa
06.09.2017 16:51 INKERI HALONEN

Lääketukut 06.09.2017 16:51 INKERI HALONEN