Epidemian toinen aalto on taas hiljentänyt etenkin kauppa- ja liikekeskuksia. Lue lisää »

Rokotushalukkuuteen vaikuttaa eniten näkemys siitä, miten rokote suojaa itsen lisäksi m... Lue lisää »

Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli, kun iso osa väestöstä halutaan rokottaa korona... Lue lisää »

Maaliskuinen hamstraus yllätti lääketukut. Toiseen aaltoon tultiin paremmin valmistautu... Lue lisää »

Viro: Ennen kevään apteekkiuudistusta maalatut uhkakuvat eivät toteutuneet, mutta vielä... Lue lisää »

Mitä soten jälkeen?

Uudistuva terveydenhuolto     05.06.2014 15:23  ERJA ELO MAURI RATILAINEN

Vaikka sote-uudistuksen päälinjoista päästiin keväällä sopuun, moni yksityiskohta kaipaa yhä hiomista. Toimivatko viisi uutta sote-aluetta pelkästään tilaajina vai myös tuottajina? 

Puolitoistatuntinen keskustelu terveydenhuollon rahoituksesta lähestyy loppuaan. Keskustelun vetäjä, Apteekkariliiton toimitusjohtaja Ilkka Oksala, pyytää panelisteilta kommentit vielä yhteen kysymykseen: miten käy tulevaisuudessa Kelan maksamille lääkekorvauksille.

Ensimmäisenä vastaa keskustan kansanedustaja Annika Saarikko, joka kiirehtii tilaisuudesta suoraan eduskuntaan.

– Lääkekorvauksia on nirhitty tällä vaalikaudella säästökohteena kaikkein eniten. Lääkekorvausuudistus tulee olemaan erittäin hyvä paljon lääkkeitä käyttäville. On realistista ajatella, että Kela maksaa lääkekorvauksia vielä viiden vuoden kuluttuakin. Mutta jos lääkekorvaukset ovat jatkuva säästökohde, pitää pohtia koko järjestelmän mielekkyyttä.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen liittää lääkekorvaukset laajemmin terveydenhuollon monikanavarahoitukseen. Ongelmana ovat rajapintakysymykset, kuten se, että ympärivuorokautisessa avohoidossa oleva ikäihminen maksaa lääkehoitonsa itse, vaikka sairaalahoidossa kustannuksista vastaa julkinen terveydenhuolto.

– Palvelurakenneuudistus vanhuspalveluissa johtaa siihen, että avohoidossa ollaan kotona myös varsin huonokuntoisina. Terminaalivaiheen vanhus tai syöpäpotilas voisi saada kalliit hoidot ilman kotisairaalahoitopäätöstä korvattuina kotiinsa samalla tavalla kuin sairaalahoitoon viety potilas, hän ehdottaa.

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Jan Schugk pitää tulossa olevaa lääkekorvausjärjestelmän muutosta oikean suuntaisena.

– Siinä on edelleen Tuulan mainitsema mahdollisuus osaoptimointiin sen perusteella, missä potilaan hoito annetaan. Tämä pitää saada hallintaan, mutta en osaa sanoa, millä mekanismilla. Lääkekorvaukset ja kohtuullisen hyvin toimiva lääkehuolto eivät ole ensimmäisiä asioita, joita lähtisin muuttamaan.

Hän uskoo sairausvakuutusjärjestelmän lääkekorvausten säilyvän nykyisellään vielä pitkään.

– Olennaista on se, ettei hinnasta muodostu yksilölle kynnystä käyttää vaikuttavaa lääkettä tarkoituksenmukaisesti. Iso ongelma on myös se, että ihmiset ottavat lääkkeensä miten sattuu tai jättävät ne kokonaan ottamatta. Se vasta on tuhlausta, koska yhteiskunta investoi sairausvakuutuskorvauksiin paljon.

Haatainen nyökkää. Hänestä lääkehoidon kokonaisvaikutuksista pitäisi tehdä kustannushyötyvertailua.

– Lääkehuolto täytyy säilyttää laadukkaana, sillä lääkehoidolla on tiivis yhteys myös kuntoutuksen onnistumiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Sote-ratkaisun onnistuminen yllätti

Kaikki keskustelijat kertovat hämmästyneensä siitä, että hallitus- ja oppositiopuolueet pääsivät keväällä sopuun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta.

Annika Saarikko pitää puoluerajat ylittävää sopimusta hyvänä, sillä se parantaa ennustettavuutta poliittisessa päätöksenteossa. Myös mahdollisuus aitoon integraatioon perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä myös sosiaalipuolen ja terveydenhuollon välillä kasvaa.

Nykyisen hallituksen uudistustyö tulee saamaan jatkoa ensi vaalikaudella, sillä riippumatta seuraavien vaalien tuloksesta hallitus muodostetaan sotesta päättäneiden puolueiden varaan.

Sote-uudistuksessa Suomeen muodostetaan viisi sote-aluetta, mutta ratkaisematta on vielä niiden tarkempi rooli. Ovatko ne puhtaasti tilaaja–järjestäjä-organisaatioita, jotka eivät tuota palveluita tai omista palveluiden tuotantokapasiteettia?

Keskustelijoiden mielestä palvelut tulee järjestää juuri näin. Sote-alueet tilaavat tarvitsemansa palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta ja kunnilta, jotka omistavat tuotantolaitoksia suoraan tai esimerkiksi kuntayhtymien kautta.

– Näen tässä suunnattomasti mahdollisuuksia, jos paikallistason osaaminen ja arjen tuntemus säilytetään kunnissa, mutta sote-alue allokoi resursseja ja huolehtii laajemmin kansalaisten hyvinvoinnista, Tuula Haatainen sanoo.

Jan Schugkin mielestä sote-mallilla on mahdollisuus onnistua keskitetyssä valtakunnan tason ohjauksessa. Hänestä olennaista on tuottaa palvelut mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti.

– On selvää, että kunnat ja kuntayhtymät tulevat säilymään suurina palveluntuottajina, sote-uudistuksen tarkoitus ei ole tilaisuus yksityistää koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Schugk pitää tärkeänä, että tilaaja ja tuottaja erotetaan toisistaan. Näin ei vahingossakaan synny kiusausta käyttää omaa tuotantoa silloin, jos se ei ole laadukkainta ja tarkoituksenmukaisinta.

Sote-uudistuksessa ei ole vielä määritelty tarkemmin, miten erilaisten palveluiden kilpailutus käytännössä järjestetään. Keskustelijat arvelevat soten huolehtivan suurista linjoista, joihin kuuluvat esimerkiksi laajat kilpailutukset tietojärjestelmistä. Yksityiskohdista päättäminen voisi jäädä soten alayksiköille, kunnille tai kuntayhtymille tai yksityisille toimijoille. Ne voisivat kilpailuttaa alueellisesti vaikkapa pienen kunnan kotisairaanhoidon lääkejakelun.

– Sote-alue voi ikään kuin tilata rakennuttajalta tietyt laatukriteerit täyttävän kerrostalon haluamaansa paikkaan ja ennalta sovitulla hinnalla. Pääurakoitsija huolehtii, että talo on valmis määräaikaan mennessä, eikä sote-aluetta välttämättä kiinnosta, keitä rakennuttaja on käyttänyt alihankkijoina, kunhan kriteerit täyttyvät, Schugk tiivistää.

Eroon monikanavarahoituksesta

Hallitus asetti keväällä laajapohjaisen työryhmän selvittämän terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamista. Sen tehtävänä on ensi maaliskuuhun mennessä laatia selvitys vaihtoehdoista, joilla voidaan selkiyttää rahoitusta ja poistaa monikanavaisuuden ongelmia, kuten osaoptimointia.

Apteekkarilehden keskustelussa aihe tiivistyy yksityisten lääkäripalkkioiden pohdintaan. Annika Saarikon mielestä yksikanavarahoitukseen voidaan päästä vain lakkauttamalla yksityisen sairaanhoidon käytöstä maksettavat Kela-korvaukset.

– Näin säästyisi vuodessa 300 miljoonaa euroa. Siirtäisin summan osaksi julkisen terveydenhuollon järjestämistä. Yksityisiä toimijoita voidaan edelleen käyttää julkisen terveydenhuollon rinnalla hoitamaan joitain terveydenhuollon palveluita. Mikään ei estä jatkossakin hankkimaan omalla rahalla palvelua yksityiseltä sektorilta.

Tuula Haatainen näkee Saarikon idean toteutuskelpoisena, mutta se vaatisi palvelupuutteiden korjaamista. Hän huomauttaa, että yksityiset terveydenhuoltovakuutukset ovat yleistyneet siksi, ettei julkinen järjestelmä ole kyennyt hoitamaan tehtäväänsä.

– Julkisella puolella voitaisiin keskittää esimerkiksi lasten infektiokierteiden hoito niin, että perheet kokevat saavansa parasta mahdollista hoitoa. Se edellyttää palvelujärjestelmältä trimmaamista. Voitaisiin esimerkiksi antaa terveyskeskuksissa lääkäri-hoitaja-tiimeille valta järjestää työnsä itse niin, että he toimivat tehokkaasti paikkakuntalaisia varten. Tämä toisi työhön myös mielekkyyttä.

Saarikko huomauttaa, että kyse on terveydenhuollon maineesta. Jos lapsi huutaa korvatulehdusta, vanhemmat eivät halua lähteä terveyskeskukseen jonottamaan, vaan saada lapselle hoitoa nopeasti.

Keskustelijoiden mielestä on tärkeää, että ihmiset voivat valita, mistä palvelunsa hankkivat. Tuula Haataisen mielestä valinnanvapaus voisi toimia jo nyt paremmin julkisen terveydenhuollon sisällä.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on iso liuta terveyskeskuksia, mutta minä en pysty sairastuneena kansalaisena näkemään yhdellä klikkauksella sitä, millä terveysasemalla olisi peruutusaika. Tulevaisuudessa mobiililaitteet ja teknologia tulevat muuttamaan ihan varmasti sen, miten ihmisiä hoidetaan.

Annika Saarikon mielestä suurin osa valinnanvapaudesta toteutuu tällä hetkellä niin, että henkilö valitsee käyttää omaa rahaa ja menee hoitoon yksityiselle puolelle.

– Minusta sote-uudistuksen keskeinen motivaatiotekijä on saada ihmiset luottamaan julkiseen palveluun. Vaikka käytämme verorahoista ison osaan terveyspalveluihin, ihmiset äänestävät jaloillaan epäluottamuksesta pitkiin jonoihin ja vaihtuviin lääkäreihin.

Miten käy työterveyshuollon?

Sote-uudistuksen yhteydessä on pohdittu myös sitä, millainen rooli työterveyshuollolla on uudessa järjestelmässä.

Kolmikko jättäisi työterveyshuollon nykyiselleen. Heidän mielestään on täysin hyväksyttävää, jos työnantaja haluaa satsata rahaa henkilöstönsä työkykyyn ja saadakseen keskeisen tuotannontekijänsä nopeammin hoitoon.

– Julkisella puolella ihmiset hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Eläkeläisten, työttömien tai lasten sairastaminen ei maksa työnantajalle sairauspoissaolona, mutta hoidon viivästyminen pahentaa heidän vaivaansa ja tuo yhteiskunnalle muita kustannuksia. Terveydenhuollossa pitää tunnustaa hinta myös odotukselle, Haatainen tiivistää.

Hän huomauttaa, että työterveyshuolto on työnantajien ja palkansaajien rahoittama järjestelmä, jonka tulevaisuus pitää turvata.

– Työterveyshuollon sisältöä pitäisi kehittää enemmän ennaltaehkäisevään ja työhyvinvointia kehittävään suuntaan.

Keskustelijoiden mielestä on tärkeää, että myös julkisessa terveydenhuollossa panostetaan sairauksien ennaltaehkäisyyn, koska se säästää kustannuksia.


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Elämänkokemus tekee ihmisten kohtaamisesta helpompaa
24.08.2020 11:41 TARU VANHALA

Apteekkityö 24.08.2020 11:41 TARU VANHALA


Apteekit jatkavat Nenäpäivän pääyhteistyökumppanina
21.08.2020 08:13 TOIMITUS

Nenäpäivä 21.08.2020 08:13 TOIMITUS


Voiko tulehduskipulääke pahentaa infektiota – tämä tiedetään nyt
20.08.2020 08:36 VIRPI EKHOLM

kipulääkkeet 20.08.2020 08:36 VIRPI EKHOLM


Apteekit ovat senioreille tärkeä tuki lääkkeiden käytössä
19.08.2020 13:34 HANNA HYVÄRINEN

Apteekki palvelee 19.08.2020 13:34 HANNA HYVÄRINEN


Ruotsalaisturistien puute tuntui Ahvenanmaan apteekeissa
19.08.2020 07:21 Tomi Kangasniemi

apteekkitalous 19.08.2020 07:21 Tomi Kangasniemi


Rajoituksia parasetamolin ja deksametasonin myyntiin
18.08.2020 15:27 TARU VANHALA

Koronavirus 18.08.2020 15:27 TARU VANHALA


Osa närästyslääkkeistä saattaa olla vaikean koronavirustartunnan riskitekijöitä
17.08.2020 08:33 UUTISPALVELU DUODECIM

Koronavirus 17.08.2020 08:33 UUTISPALVELU DUODECIM


D-vitamiinin syöminen ei suojaa masennukselta
14.08.2020 08:27 HANNA HYVÄRINEN

D-vitamiini 14.08.2020 08:27 HANNA HYVÄRINEN


THL suosittaa kasvomaskin käyttöä ainakin joukkoliikenteessä
13.08.2020 14:07 HANNA HYVÄRINEN

Koro 13.08.2020 14:07 HANNA HYVÄRINEN


Tukkujen maskitilanne vaihtelee – kysynnän ennustaminen koetaan vaikeaksi
12.08.2020 08:32 HANNA HYVÄRINEN

Koronavirus 12.08.2020 08:32 HANNA HYVÄRINEN


Korona ei ole ainoa uhka – tuberkuloosi on yhä yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista.
11.08.2020 10:39 TARU VANHALA

Lääkehoito 11.08.2020 10:39 TARU VANHALA


Lupaava diabetesrokote etenee kliinisiin tutkimuksiin
07.08.2020 09:20 VIRPI EKHOLM

diabetes 07.08.2020 09:20 VIRPI EKHOLM


Maskisuositus todennäköisesti tulee, mutta kohdennusta mietitään vielä
06.08.2020 10:40 HANNA HYVÄRINEN

Koronavirus 06.08.2020 10:40 HANNA HYVÄRINEN


Nopean masennushoidon vaikutus voi lujittua unessa
05.08.2020 09:43 VIRPI EKHOLM

Lääkehoito 05.08.2020 09:43 VIRPI EKHOLM


Kaksi pistosta vuodessa voi pitää kolesterolin kurissa
03.08.2020 09:29 VIRPI EKHOLM

Lääke 03.08.2020 09:29 VIRPI EKHOLM


Jokainen on sairas, kun oikein tutkitaan
31.07.2020 09:40 TARU VANHALA

Medikalisaatio 31.07.2020 09:40 TARU VANHALA


Toimiva koronarokote voi syntyä myös Suomessa
30.07.2020 08:33 VIRPI EKHOLM

Koronavirus 30.07.2020 08:33 VIRPI EKHOLM


Apteekkari-lehti on tärkeä vaikuttajille ja medialle
28.07.2020 10:22 ERKKI KOSTIAINEN

Sidosryhmät 28.07.2020 10:22 ERKKI KOSTIAINEN


EMA arvioi deksametasonin käyttöä koronapotilailla
27.07.2020 12:12 TARU VANHALA

Koronavirus 27.07.2020 12:12 TARU VANHALA


Åbo Akademille lisää farmasian alan koulutusvastuuta
24.07.2020 11:56 HANNA HYVÄRINEN

Koulutus 24.07.2020 11:56 HANNA HYVÄRINEN


Arvioinnilla parempi sitoutuminen lääkehoitoon
23.07.2020 09:27 MARIA MÄKELÄ

Lääkitys kuntoon 23.07.2020 09:27 MARIA MÄKELÄ


Tutkimus: Probiootit eivät vähennä antibioottien tarvetta vanhuksilla
21.07.2020 09:14 UUTISPALVELU DUODECIM

Probiootit 21.07.2020 09:14 UUTISPALVELU DUODECIM


Apteekkariksi epidemian keskellä
20.07.2020 11:53 HANNA HYVÄRINEN

Kentältä 20.07.2020 11:53 HANNA HYVÄRINEN


Tutkija haluaa tuoda toivoa syöpää sairastaville – työ voi auttaa myös koronan ehkäisyssä
17.07.2020 09:40 HANNA HYVÄRINEN

Syöpä 17.07.2020 09:40 HANNA HYVÄRINEN


Ensin tuli epidemia, sitten iso vesivahinko
16.07.2020 08:52 HANNA HYVÄRINEN

Apteekki palvelee 16.07.2020 08:52 HANNA HYVÄRINEN


Ihmisten kohtaamisessa on läsnä koko eletty elämä – myös palvelutilanteissa
15.07.2020 08:18 HANNA HYVÄRINEN

Henkilöhaastattelu 15.07.2020 08:18 HANNA HYVÄRINEN


Tehokas jäteveden puhdistus vähentää lääkkeiden ympäristökuormitusta
13.07.2020 08:00 TARU VANHALA

Lääke 13.07.2020 08:00 TARU VANHALA


EMA vaatii rajoituksia lääkkeiden nitrosamiinipitoisuuksiin
10.07.2020 14:34 TARU VANHALA

Lääketurvallisuus 10.07.2020 14:34 TARU VANHALA


Lääkkeiden saatavuutta turvataan lainmuutoksilla
09.07.2020 15:47 ERKKI KOSTIAINEN

09.07.2020 15:47 ERKKI KOSTIAINEN


Suomalainen luottaa eniten palomieheen ja apteekin työntekijään
09.07.2020 10:40 ERKKI KOSTIAINEN

Tutkimus 09.07.2020 10:40 ERKKI KOSTIAINEN