Mistä saadaan 150 miljoonaa euroa lääkekorvaussäästöjä?

Tänä vuonna väliaikaiskeinoin toteutettava 25 miljoonan euron säästö antaa esimakua siitä, kuinka vaikeaa lääkekorvauksista on leikata 150 miljoonaa pysyvästi.

Vuoden alussa moni suomalainen yllättyi ikävästi asioidessaan apteekissa.

Käyttöön on otettu 50 euron alkuomavastuu, jonka lisäksi ylemmän erityiskorvausluokan lääke- ja ostokertakohtainen omavastuu on noussut 4,50 euroon.

Heikennykset ovat osa Juha Sipilän hallituksen määräämiä lääkekorvaussäästöjä, joiden toteutus kirpaisee sekä kuluttajia että lääkealan toimijoita. Tänä vuonna korvauksista säästetään 25 miljoonaa euroa, ensi vuonna kuusinkertaisesti enemmän.

Tämän vuoden säästöt toteutetaan väliaikaisilla keinoilla. Ne antavat hetken lisäaikaa ratkaista se, miten lääkealalta saadaan puristettua pysyviä säästöjä 150 miljoonaa euroa vuonna 2017.

– Kaikki toimijat tietävät, että kertaluontoiset helpot ratkaisut on tehty, eikä hintaleikkauksiinkaan ole varaa. Muutosten täytyy löytyä toiminnan rakenteista, Apteekkarin pöytään kutsuttu johtaja Sirpa Rinta Lääketeollisuudesta tiivistää.

Rakenteiden muuttaminen voi tarkoittaa esimerkiksi lääkekorvausluokkien uutta tarkastelua.

Hyvällä ja vaikuttavalla lääkehoidolla jatketaan työuria ja hoidetaan samalla kestävyysvajetta.

Outi Antila
ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö

Miljoonia olisi mahdollisuus puristaa sieltä täältä. Sosiaali- ja terveysministeriössä kootaan parhaillaan listaa toisen ja kolmannen lääkekorvaustyöryhmän ehdottamista, vielä toteutumattomista säästökeinoista, mutta STM ei halua kertoa niistä vielä julkisuuteen.

Tänä vuonna toteutettavat apteekkimaksun väliaikainen korotus ja lääketeollisuuden maksamat kertaluontoiset palautukset eivät ole keinovalikoimassa mukana.

– On sovittu, että nämä säästöt ovat vain tämän yhden vuoden voimassa. Sen jälkeen tarkoitus on löytää säästöt muualta, vahvistaa ylijohtaja Outi Antila STM:stä.

Kohtuullinen ratkaisu hirmuisessa kiireessä

Tämän vuoden 25 miljoonan euron säästöhanke valmisteltiin ministeriössä, mutta alan toimijat osallistuivat, kuten Antila ilmaisee, ”yhteisen tuskan jakamiseen”.

– Säästöjen tekeminen ei ole koskaan helppoa, ja täysin tasapuoliseen ratkaisuun pääseminen on lähes mahdotonta, hän tarkentaa.

Säästöstä puolet kerätään lääkkeiden käyttäjiltä, toinen puolikas jaetaan lääketeollisuuden, tukkujen ja apteekkien kesken.

Vaikka kasvavat lääkemenot saattavatkin aiheuttaa maksuongelmia pienelle osalle suomalaisista, pitävät keskustelijat lääkealalle laadittua säästömallia oikeudenmukaisena.

– Alkuomavastuun kautta säästöpaine kohdistuu tasaisesti yli kahteen miljoonaan lääkkeiden käyttäjään, eikä ainoastaan siihen pieneen joukkoon, joka tarvitsee paljon lääkkeitä, Antila toteaa.

– Minusta saavutimme kohtuullisen ratkaisun siihen nähden, että säästötarve tuli esiin vasta elokuun alussa, Sirpa Rinta lisää.

Hintakontrollia ei saa horjuttaa

Osana tämän vuoden säästöratkaisua kaikki lääkeyritykset, joiden lääkkeitä on korvausjärjestelmässä, maksavat vuoden 2015 toteutuneesta lääkemyynnistään palautusta Kelalle noin 6,9 miljoonaa euroa. Summa on vajaat puoli prosenttia myynnistä.

Lääketeollisuus valitsi palautusmaksut välttääkseen tukkuhintojen leikkaukset, joka olisi ollut toinen vaihtoehto säästöjen toteuttamiseksi. Suomen hinnat ovat sidoksissa muun Euroopan hintakontrollijärjestelmään, jota ei saa horjuttaa.

– Tukkuhintoja leikkaaminen johtaisi siihen, että rinnakkaisvienti alkaisi vetää korvattavia lääkkeitä ulkomaille, jolloin valikoima olisi vaikea pitää Suomessa kattavana, Rinta selvittää.

Rationaalisen lääkehoidon keinoja on kehitettävä yhdessä, jotta voimme parantaa ihmisten lääkehoidon onnistumista ja tuottaa samalla vaaditut miljoonasäästöt.”

Sirpa Rinta
lääkepoliittinen johtaja, Lääketeollisuus ry

Tukkuhintojen leikkaus olisi tuhoisaa myös innovaatiopolitiikalle. Käynnissä on valtakunnallinen Terveysalan kasvustrategia, johon ovat sitoutuneet sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus-ja kulttuuriministeriö.

– Tahtotilana on luoda lääkealalle työpaikkoja ja satsata lääkealan tutkimustoimintaan. Halusimme ehdottomasti välttää hintaleikkaukset, koska ne koetaan innovaatiokielteisinä, Rinta sanoo.

Pärnänen on samaa mieltä. Säästöpyrkimykset täytyy kohdistaa vakiintuneen lääkehoidon menoihin, koska jostain pitäisi irrottaa rahaa uusien innovaatioiden käyttöönottoon.

Tänä vuonna apteekeilta kerätään 1,9 miljoonaa euroa tilapäisesti korotettavalla apteekkimaksulla, ja lääketukut tilittävät Kelalle kertaluontoisena maksuna 0,2 miljoonaa euroa. 3,5 miljoonaa euroa saadaan lääkelaastareiden sisällyttämisestä lääkevaihdon piiriin.

Lääkehävikki pienemmäksi

Yksi varteenotettavista, pysyvistä säästökeinoista on hallitusohjelmaan kirjattu rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma. Myös Apteekkariliitto kannattaa säästöjen hakemista rationaalista lääkehoitoa kehittämällä.

– Lääkehävikkiä vähentämällä voitaisiin päästä 10–15 miljoonan euron vuosittaisiin säästöihin, rationaalisen lääkehoidon keinoilla pitäisi saada aikaan paljon suurempi säästö, Sirpa Rinta arvioi.

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen huomauttaa, että lääkehoidon järkeistäminen perustuu pitkälti kuluttajien, lääkäreiden ja muun terveydenhuollon toimijoiden käyttäytymismuutoksiin.

– Tällaisten muutosten kustannusvaikuttavuutta on vaikea arvioida, ja Sipilän hallitus haluaa varmasti kovaa dataa.

Yksi rationaalisen lääkehoidon keinoista ovat lääkehoidon arvioinnit. Lääkehoidon kokonaisarviointien hyödyllisyydestä monilääkityillä on jo Kelan julkaisemaa tuoretta tutkimusdataa.

Apteekeissa toimii noin 150 LHKA-pätevyyden suorittanutta farmasian ammattilaista, ja arviolta sata apteekkia tarjoaa kevyempää lääkehoidon tarkistuspalvelua. Keskustelijoiden mielestä apteekkien tarjoamia palveluita olisi järkevää hyödyntää nykyistä enemmän.

Outi Antilan mielestä on hyvä, että apteekit ovat vastanneet kansalaisten tarpeeseen luomalla palveluita, joita muut eivät tarjoa.

– Toinen juttu on, kuka tarkistukset maksaa ja miten ne saadaan hoitokäytäntöihin, hän lisää.

Sirpa Rinta näkee apteekeilla ison roolin lääkehoitojen järkeistämisessä.

– Kokonaisarvioinnit pitäisi kohdistaa henkilöihin, joilla on monimutkaisia sairauksia ja interaktioriskejä. Paljon lääkkeitä käyttäville riittävät kevyemmät arvioinnit ja tarkistuksetkin.

Lääkekustannukset muutettava taseeksi

Pärnäsen mielestä säästöjen yhteydessä pitäisi puhua lääketaseesta, eikä nähdä lääkkeitä pelkästään kustannuksina.

– Kuinka voimme kehittää lääkejärjestelmää pitkäjänteisesti niin, että lääkkeet tuovat enemmän rahaa kuin vievät, hän kysyy.

Sirpa Rinta muistuttaa, ettei rationaalinen lääkehoito ole pelkästään halvimman määräämistä hinnan perusteella. Rationaalinen lääkehoito voi olla myös kallis, jos se esimerkiksi palauttaa ihmisen työkyvyn, hän lisää.

Pärnäsen mielestä lääkehoitojen vastetta pitäisi seurata avohoidossa nykyistä tarkemmin, erityisesti mielenterveysongelmissa ja masennusdiagnooseissa.

– Lääkehoito, joka ei tuota tulosta, pitää joko lopettaa, vaihtaa tai suurentaa annosta. Tavoitteena ei pidä olla halvin, vaan kustannusvaikuttavin hoito.

Hän ehdottaa, että lääkebudjetti olisi yksittäisen lääkärin sijasta sote-alueella, joka ohjaisi ja kouluttaisi alueellaan toimivia ammattilaisia toimimaan kokonaisuutena järkevästi.

Miljardin säästö lääkevaihdosta

Miljoonasäästöjä odotetaan myös lääkkeiden vaihdosta. Kalliiden biologisten lääkkeiden patenttien raukeaminen tuo lähiaikoina lääkemarkkinoille ja avohoitoon aivan uuden ryhmän, biosimilaarit.

Ensimmäiset biosimilaarit ovat jo markkinoilla, ja vuoteen 2017 mennessä markkinoilla on todennäköisesti kaksi merkittävää uutta avohoidon biosimilaaria.

Keskustelijoiden mielestä lääkkeiden vaihtaminen ei kuitenkaan ole automaattisesti hyvä säästökeino.

– Potilas on saattanut päästä hyvään hoitotasapainoon ehkä vuosien yrittämisen jälkeen, jolloin on järjetöntä lähteä ”kokeilemaan jotain uutta”. Tärkeintä on saada aikaan hintakilpailua, jolloin potilas voi jatkaa tutulla lääkkeellään, mutta pienemmin kustannuksin, Pärnänen sanoo.

Lääkevaihto ja siihen liittyvä hintakilpailu ovatkin osoittautuneet erittäin tehokkaiksi lääkekulujen alentajiksi. Vuodesta 2003 pelkästään lääkevaihdot ovat säästäneet potilaiden ja yhteiskunnan rahoja yli miljardin euron edestä. Tämän päälle on tullut vielä hintakilpailun tuoma säästö.

150 miljoonaan euron säästöt sairausvakuutuksen lääkekorvauksista on hirveän paljon – reilut kymmenen prosenttia korvausmenoista.

Heikki Pärnänen

politiikkatoimialan johtaja, Lääkäriliitto

 

 

Väestö ikääntyy, lääkemenot kasvavat

Keskustelijat pitävät mahdollisena, että säästöpaineet lääkealalla jatkuvat, jos Suomen valtion taloustilanne vielä heikkenee.

He suhtautuvat kuitenkin optimistisesti siihen, että esillä olevat säästökeinot riittävät, eikä vuoden 2017 leikkausten jälkeen lääke-alalla ole hetkeen tarvetta uusiin säästöihin.

Sirpa Rinta kehottaa laittamaan nyt tehtävät lääkekorvaussäästöt kontekstiin. Yli 65-vuotiaiden kansalaisten määrä kasvaa ja sitä myötä lääkkeiden käyttö lisääntyy. Samaan aikaan terveydenhuollon palveluja siirretään avohoitoon.

– Kaikki kolme eri tekijää johtavat siihen, että Kelan lääkekorvausmenot kasvavat. Se pitäisi tunnustaa ja ottaa huomioon. Hallitusohjelman 150 miljoonaa euroa on 12 prosenttia lääkekorvausmenoista. Se on ihan valtava summa sen päälle, että trendi on terveydenhuollon tehostamisessa avohoitopainotuksen avulla!