Mission Impossible

LÄÄKEKORVAUSJÄRJESTELMÄN uudistamista pohtivan työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Jännityksellä odotan, millaisia uudistuksia työryhmä ehdottaa.

En usko, että kovin suuria, sillä korvausjärjestelmän uudistaminen on kaikkea muuta kuin helppo tehtävä. Eikä vähiten siksi, että vaikutusvaltaisissa potilasjärjestöissä korvaustasot koetaan saavutetuiksi eduiksi, joista ei haluta luopua. Lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistusta on yritetty ennenkin, mutta aina se on osoittautunut Mission Impossibleksi.

Nykyistä korvausjärjestelmää ei ole turhaan moitittu monimutkaiseksi. Apteekkien suorakorvausohjeetkin ovat vuosien saatossa paisuneet paksuksi mapiksi, jonka hallinta edellyttää jatkuvaa opiskelua. Tähän toivoisi muutosta.

Korvausjärjestelmä on leimattu myös epätasa-arvoiseksi, koska eri sairauksissa lääkkeet korvataan eri tavalla. Jopa sama lääke eri sairauksissa. Vanha jalo periaate elimistön toimintoja korvaavista tai korjaavista lääkkeistä ei ehkä enää olekaan se oikeudenmukaisin tapa arvioida sitä, kuinka suuri osuus lääkkeen hinnasta potilaalle korvataan.

Hallitusohjelma linjaa, että lääkekorvausjärjestelmää uudistetaan tällä vaalikaudella siten, että korvauksista hyötyvät erityisesti paljon lääkkeitä käyttävät. Tämä on yksinkertaisimmin toteutettavissa alentamalla vuosittaista omavastuukattoa. Tätä työryhmä väliraportissaan viime helmikuussa ehdottikin ja se toteutuu jo tulevana vuonna. Ei ole mahdotonta, että tällä tiellä jatketaan niin, että kattoa lasketaan edelleen. Harvoin ja tilapäisesti lääkkeitä käyttävien omavastuut todennäköisesti nousevat. Miten se tehdään, jää nähtäväksi.

Lääketeollisuus ja jotkin muutkin tahot ovat ajaneet Suomeen kustannusperusteista korvausjärjestelmää, jossa korvaustaso nousisi lääkekulujen kasvaessa. Tällainen järjestelmä on käytössä esimerkiksi Ruotsissa. Kustannusperusteinen järjestelmä vaatii kuitenkin rinnalleen lääkkeiden määräämistä ohjaavia elementtejä hillitsemään lääkekorvausmenojen tarpeetonta kasvua.

Jos kustannusperusteiseen korvausjärjestelmään halutaan meillä joskus siirtyä, se tuskin onnistuu kertarysäyksellä. Sen sijaan vaiheittainen siirtyminen niin, että uusia erityiskorvausoikeuksia ei enää myönnettäisi vaan korvaus perustuisi vuotuisiin lääkekuluihin, voisi olla pohtimisen arvoinen menettely.
Parhaillaan testattava ja vähitellen koko maan apteekkeihin laajeneva Kela-tietojen sähköinen kysely mahdollistaisi ainakin teknisesti kustannusperusteisen korvausmallin. Mallin hyötyjä ja haittoja on kuitenkin vielä arvioitava tarkkaan.

Erkki Kostiainen

Kirjoittaja on Apteekkarilehden päätoimittaja.

Apteekkari.fi kertoo Lääkekorvaustyöryhmän ehdotuksista heti, kun työryhmän raportti julkistetaan.