Mikset sä juo?
30.06.2011 08:28
TIEDÄTTE VARMAAN sanonnan ”Hauskanpito ilman humalaa on teeskentelyä.” Kovin monet tuntuvat olevan sitä mieltä. Minusta hauskanpito krapulassa on teeskentelyä.
Elämässäni on ollut aikoja, jolloin olen ollut lähes täysin raitis ja aikoja jolloin olen juonut varmasti liikaa. Jälkimmäinen menee opiskelijaelämän piikkiin, jos joku syy pitää olla. Mielenkiintoista tässä on kuitenkin se, miten minuun suhtauduttiin silloin, kun olin juomatta.
Minua suorastaan yllytettiin juomaan. Monesti kuulin kysymyksen: ”Mikset juo?” Ja nuorelta naiselta tietenkin udellaan se vakiokysymys: ”Oletko raskaana?”
Noihin aikoihin saatoin kyllä ottaa lasillisen, mutta humalaa en halunnut. Enkä krapulaa.
Miten raittiutta voidaan kritisoida enemmän kuin humalahakuista juomista? Eikö ennemmin pitäisi puuttua juomiseen kuin juomattomuuteen? On nurinkurista, että juominen on helpompaa kuin juomatta oleminen. Jotain se kertoo myös yhteiskunnastamme.
En siis ihmettele, jos antabus ei suomalaisille maistu. Ongelmalliseen alkoholin käyttöön se on fyysisesti toimiva ratkaisu – ehkä jopa liiankin toimiva. Antabus-kuurin aikana kun ei sovi maistella pisaraakaan. Olisi paljon helpompaa ottaa edes se yksi annos, ettei tarvitse selitellä. Toisaalta monille pelkkä lasillinen ei sovi, koska siitä ratkeaa ottamaan koko pullollisen, tai kaksi.
Suomalainen keksintö, uusi lääke nalmefeeni tuleekin tarpeeseen monelle ongelmakäyttäjälle. Lääkityksen aikana voisi siis juoda, mutta kun ei tee mieli. Nerokasta.
Kun uusi lääke saadaan markkinoille, vaikeinta juomisen vähentämisessä lienee enää kaveripiirin painostus. Helppohan se on tässä sanoa, mutta ei siitä kannata välittää. Tosiystävät ymmärtävät.
Emilii Malmi
Kirjoittaja on proviisori ja Apteekkarilehteä avustava lääketieteen toimittaja.
Seuraa Emiliin omaa blogia osoitteessa http://www.healthberry.fi
Osallistu keskusteluun
Koivu kukkii keskimääräistä heikommin
|
Allergian itsehoito kasvaa voimakkaasti, hoitokulut laskevat
|
Useampi kuin joka toinen kärsii kivusta useasti
|
Äidin odotusajan D-vitamiinitaso vaikuttaa lapsen MS-tautiriskiin
|
Tehodieetti voi parantaa joidenkin potilaiden diabeteksen
|
Lihominen nostaa lapsen verenpainetta
|
Tekstiviestit auttavat lääkkeiden muistamisessa
|
Lääkehuollon automatisoija NewIcon sai tukea kasvuun
|
Inhaloitava steroidi lisää keuhkokuumeriskiä
|
Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
|
Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta
|
Lääketeollisuus ehdottaa muutosta lääkkeiden huoltovarmuuteen
|
Apteekkimaksu muuttuu apteekkiveroksi
|
Näin toimii Apteekin Terveyspiste
|
Suomessa toimii jo kymmenen Apteekin Terveyspistettä
|
Lääkehoidon päivänä lukuisia tapahtumia apteekeissa
|
Sähköinen resepti toimii taas
|
Kansalaiset haluavat ottaa vastuuta omasta terveydestään
|
Kelan Reseptikeskuksessa häiriö
|
Fimea palaa Helsinkiin
|
Sote-selvitysryhmä: Lääkekorvausten rahoitusvastuu maakunnille
|
Siitepölykausi voi lisätä myös sydäninfarkteja
|
Järjestöjen kautta motivointia lääkehoidon toteuttamiseen
|
Sitra: Rohkea uudistaminen turvaa terveydenhuollon lähipalvelut
|
Ravintovalmisteesta ehkä apua Alzheimerin alkuvaiheessa
|
Toistasataa apteekkia sitoutunut ympäristöajatteluun
|
Millainen on apteekin rooli tulevaisuudessa? Asiaa pohtivat Blogivieraat
|
Lääkekorvaukset kasvoivat
|
Apteekki auttaa pienentämän jätevuorta
|
Lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa
|