Melatoniini yhä muita unilääkkeitä parempi vaihtoehto
Lääkehoito 26.09.2016 08:43 VIRPI EKHOLM ISTOCKPHOTO
Melatoniinin käyttö unilääkkeenä lisää diabeteksen riskiä erityisesti henkilöillä, joilla on tietty geenimutaatio. Melatoniini on kuitenkin yhä muita unilääkkeitä parempi vaihtoehto.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan melatoniinin käyttö unilääkkeenä lisää diabeteksen riskiä erityisesti henkilöillä, joilla on tietty geenimutaatio.
Tyypin 2 diabetekselle altistava geenimutaatio löytyy noin joka kolmannelta suomalaiselta.
Tutkimuksen johtajan, dosentti Tiinamaija Tuomen mukaan melatoniinia voi kuitenkin edelleen käyttää turvallisesti unettomuuden hoidossa.
Tuomi toimii osastonylilääkärinä HUS:n Endokrinologian klinikalla.
– Lievä verensokerin nousu on pienempi paha kuin muiden unilääkkeiden aiheuttamat haitat. Turhaa pitkäaikaista melatoniinin käyttöä olisi kuitenkin hyvä välttää.
Jos henkilöllä on diabeteksen esiaste eli kohonnut paastosokeri tai heikentynyt sokerinsietokyky, veren sokeriarvot kannattaa tarkistaa muutaman kuukauden melatoniinihoidon jälkeen.
Sokeriarvot kannattaa tarkistaa myös, jos henkilön perheessä tai suvussa on tyypin 2 diabetesta.
– Toisaalta, jos jo melatoniinia käyttävän henkilön veren sokeriarvot ovat normaalit, nykytiedon valossa ei ole mitään syytä lopettaa tai välttää melatoniinin käyttöä, Tuomi toteaa.
Tuomi ei suosittele riskigeenin selvittämistä internetistä saatavilla geenitesteillä, sillä niistä saatavaa tietoa ja sen merkitystä on todella vaikea tulkita.
– Kyseessä on ainoastaan yksi diabeteksen syntyyn vaikuttava tekijä, ja yksittäisen tekijän vaikutus on kuitenkin vähäinen. Muita riskigeenejä on tunnistettu kymmeniä, hän huomauttaa.
Joka kolmas suomalainen kantaa haiman saarekesolujen melatoniinireseptoreja koodaavassa geenissä mutaatiota, jonka on todettu altistavan tyypin 2 diabetekselle.
HUS:n ja Botnia-hankkeen tutkijat osoittivat, että kolme kuukautta kestänyt melatoniinin käyttö heikensi insuliinineritystä ja suurensi veren sokeripitoisuutta erityisesti juuri tämän riskigeenin kantajilla.
Lääkäripula pahenee edelleen – samalla lääkäreiden aikaa kuluu vääriin tehtäviin
|
Apta ja Farmasialiitto pääsivät neuvottelutulokseen
|
Apua, mikä lääkitys! Osastofarmaseutit selvittävät lääkityksiä päivystyksissä
|
Apteekkariliitto kommentoi Kauppalehden juttua
|
Hoivakotien lääkitys kuntoon uusin opein
|
KKV:n pääjohtaja leikkaisi lääketaksaa ja säätäisi apteekkiveroa
|
Farmaseuttinen yhdistys jakaa apurahoja
|
Tule hyvä kakku – Stefan Wentjärvi leipoo Esperille uutta alkua
|
Koivuallergian siedätys onnistuu vihdoin kotona
|
Farmasialiitto käynnistää työtaistelutoimet
|
Kauppakeskukset imevät apteekkeja – apteekkarit kertovat miksi
|
Probioottivoide voisi auttaa atoopikkoa
|
Ikämiehen vatsavaivat katosivat
|
Diabetekselta suojaavan geenivirheen mekanismi selvisi
|
Lääkealan uudistaminen alkaa
|
Oireetonkin matkailija voi kantaa ripulibakteeria
|
Keski-iän lihasmassa kertoo myöhemmistä sydänriskeistä
|
Uusien apteekkien perustaminen etenee
|
Liiallinen D-vitamiini voi heikentää luustoa
|
Tieto lääkekaton täyttymisestä ajantaisaistuu
|
Charlotta Sandler kärkisijoilla vuoden terveysvaikuttajien listalla
|
Apteekit valitsevat paikkansa yhä vapaammin
|
Elimistön oma kipulääke haastaa lääkekannabiksen
|
Kunniamerkit Anders Karlssonille ja Sinikka Kesseli-Pulkkiselle
|
Tulisiko verenpainelääkkeet nauttia vasta illalla?
|
Suomussalmen apteekista Vuoden opetusapteekki
|
Saatavuushäiriöt lisääntyvät, apteekit voisivat auttaa
|
Farmasian ala sai kollegiaalisuusohjeet
|
Farmasian Päivillä puhetta Brexitistä ja lääkkeiden saatavuushäiriöistä
|
Proteesileijonat löi Spiritus Fortiksen
|